Johdanto

Alumiini on maan kuoren kolmanneksi yleisin alkuaine ja sitä tavataan kaikkialla. Elimistöön alumiinia kulkeutuu sekä ravinnon että juomaveden mukana. Sen imeytyminen on kuitenkin normaalisti erittäin vähäistä, sillä ravinnon fosfaatit sitovat alumiinin imeytymättömään muotoon. Dialyysihoidossa olevat potilaat voivat saada dialyysinesteestä runsaasti alumiinia, joka kumuloituu elimistöön. Liiallista alumiinikertymää pidetään osasyynä dialyysienkefalopatiaan, ureemiseen luusairauteen sekä mikrosytääriseen, rautahoitoresistenttiin anemiaan. Alumiinia sisältävät lääkkeet, joita käytetään sitomaan suolistokanavan fosfaattia, aiheuttavat uremiapotilailla myös alumiinin kertymistä elimistöön. Alumiinialtistus voi olla myös työperäistä.

Indikaatiot

Alumiinin kumuloitumisen epäily ja seuranta. Kemikaalialtistus.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

U -Al: TTL:n Biomonitorointilähete täytetään huolellisesti.

Potilaan esivalmistelu

S -Al: Ennen varsinaista näytteenottoa otetaan yksi ylimääräinen putki verta niin, että ihon pistoskohta ja neula huuhtoutuvat. Työperäistä altistusta tutkittaessa näyte otetaan aamulla ennen työvaatteiden pukemista.  

U -Al: Aamuvirtsanäyte. Työperäistä altistusta tutkittaessa näyte otetaan ennen työvuoron alkua viikon ensimmäisenä työpäivänä kahden vapaapäivän jälkeen. Kädet ja virtsaputken suu on pestävä ennen näytteenottoa. Suurten nestemäärien nauttimista ennen näytteen keräystä tulee välttää ja rakkoaika oltava vähintään 3 tuntia.

Näyteastia

S -Al: Näyte otetaan valkokorkkiseen lisäaineettomaan seerumiputkeen (Vacuette 454001). Näyte tulee ottaa  ottojärjestyksessä viimeisenä. Jos näytteenoton yhteydessä ei tule muita näytteitä, otetaan yksi ylimääräinen veriputki ns. hukkaputki, jotta ihon pistoskohta ja neula huuhtoutuvat ennen varsinaista näytteenottoa.

U -Al: Näytteen keräämiseen ja lähettämiseen tulee käyttää Työterveyslaitoksesta saatavia erikoispestyjä astioita eikä niihin saa lisätä säilöntäainetta. Mikäli näyte kerätään kertakäyttöastiaan, se on siirrettävä välittömästi lähetysastiaan.

Näyte

S -Al: 2 ml (vähintään 1 ml) seerumia. 

U -Al: 20 ml kertavirtsaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

S -Al: Näytteen hyytymisaika on potilaskohtainen, koska putkessa ei ole hyytymisaktivaattoria. Näyte sentrifugoidaan neljän tunnin kuluessa näytteenotosta. Seerumi erotellaan kaatamalla (ei pipetoimalla) toiseen Vacuette 454001 putkeen. Säilytys 2-3 vrk jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä.

U -Al: Näyte säilytetään jääkaapissa lähetykseen asti ja postitetaan siten, että se ehtii analysoivaan laboratorioon ennen viikonvaihdetta. Loppuviikosta otetut näytteet säilytetään kylmässä viikonlopun yli ja postitetaan seuraavana maanantaina. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

S -Al: Atomiabsorptiospektrometria (AAS)

U -Al: Grafiittiuuni atomiabsorptiospektrometria (GFAAS)

Tulos valmiina

S -Al: 1-2 viikon kuluttua.

U -Al: Kahden viikon kuluttua.

Viiteväli

Tulkinta

Seerumin alumiinipitoisuus yli 7 µmol/l viittaa vaikeaan alumiinikertymään, mutta alumiinisyndroomaan viittaavia oireita voi esiintyä jo puolet pienemmillä pitoisuuksilla.

Virhelähteet

Näyte on kontaminaatioherkkä. Työpaikan ilmasta tai työntekijän vaatteista tai iholta astiaan joutunut pöly voi kontaminoida näytteen. Näyte otetaan sen jälkeen, kun työvaatteet on vaihdettu.

Alumiinia sisältävät lääkeaineet ja runsaasti alumiinia sisältävät mehut kohottavat seerumin ja virtsan alumiinipitoisuuksia.

U -Al: Jos virtsa on hyvin laimeaa (suhteellinen tiheys alle 1,010 tai kreatiniini alle 3 mmol/l), on tuloksen tulkinta epävarma. Sen tähden ei ennen näytteen keräystä tule nauttia suuria nestemääriä. Laboratorio ottaa yhteyttä näytteen lähettäjään uuden näytteen saamiseksi, jos virtsan suhteellinen tiheys on alle 1,010. Tarvittaessa analyysi tehdään alkuperäisestä näytteestä ja vastaukseen liitetään huomautus tulkinnan epävarmuudesta. Virtsan suhteellinen tiheys on yleensä yli 1,010, jos virtsa on ollut rakossa vähintään 3 tuntia ja runsasta juomista on vältetty tänä aikana.