Johdanto
Tutkimuksella löydetään tavallisimmat pinnallisia infektioita aiheuttavat bakteerit, kuten Staphylococcus aureus, beetahemolyyttiset streptokokit, Streptococcus pneumoniae, enterobakteerit, Pseudomonas ja Haemophilus.
Epäiltäessä epätavallista infektion aiheuttajaa tulee käyttää tutkimusta 3491 Pu -BaktVi1 ja ottaa etukäteen yhteyttä mikrobiologian laboratorioon.
Indikaatiot
Pinnallisten alueiden infektioepäilyt kuten ihon ja limakalvojen haavaumat, ihottumat, palovammat ym. Lisäksi silmänäytteet, korvanäytteet yms.
Pohjanmaa:
Myös yskös- ja imulimanäytteet. (Muilla alueilla näille on oma tutkimuspyyntönsä 3493 Ex-BaktVi.)
Myös Kanyylit ja katetrin kärjet. (Muilla alueilla näille on oma tutkimuspyyntönsä 4753 Ca-BaktVi)
Lähete/tutkimuksen tilaaminen
Mikrobiologian sähköinen tutkimuspyyntö tai yleislähete.
Lähetetiedot tulee täyttää huolellisesti, sillä kaikki näytteet avoimista haavoista ja paikoista, jotka ovat yhteydessä runsaan normaaliflooran alueisiin (iho, suu, genitaalit, rectum) sisältävät aina bakteereita. Löydöksen merkityksen arviointi on vaikeaa ilman näytetietoja ja kliinistä kysymyksenasettelua. Myös haavan syntytapa tulisi mainita lähetteessä.
Näyte
1. Välineet
A. Iho- ja limakalvonäytteet, haavat, kanyylien ja katetrien aukot
– näytteenottotikku
– kuljetusputki
B. Silmänäytteet
– näytteenottotikku
– kuljetusputki
– tioglykolaatti-putki tai FAB-putki (piilolinssit, endoftalmiitti-näytteet)
C. Korvanäytteet (välikorva)
– imukärki/ruisku
– näytteenottotikku
– kuljetusputki
2. Näytteenotto
A. Iho, limakalvot, haavat, kanyylien ja katetrien aukot
Märkäinen alue puhdistetaan fysiologisella keittosuolalla ja/tai steriilillä ”tufferilla”. Tämän jälkeen näyte otetaan näytteenottotikulla infektiopesäkkeen pohjalta kuljetusputkeen.
B. Silmänäytteet
Näytteenotto on usein ongelmallista, koska näytemäärät ovat pieniä. Sidekalvolta näyte otetaan näytetikulla ja tikku laitetaan kuljetusputkeen. Piilolinssit ja endoftalmiittinäytteet laitetaan suoraan tioglykolaatti- tai FAB-putkeen (rikastusputki).
C. Korvanäytteet (välikorva)
Otiiteissa näyte bakteeriviljelyä varten pitäisi ottaa imemällä märkää imukärkeen tai ruiskuun, jonka jälkeen näytettä otetaan näytetikulla kuljetusputkeen.
Yskös- ja imulimanäytteet (HUOM! Vain Pohjanmaalla, muilla alueilla oma tutkimuspyyntönsä 3493 Ex-BaktVi):
Yskös: Näyte tulee ottaa ennen antimikrobilääkityksen aloittamista. Ysköstä tehdaspuhtaaseen, tiiviiseen purkkiin. Näyte on tutkittava 18 tunnin sisällä näytteenotosta. Näytteen tulee olla selvästi yskös (ei sylkeä). Näytteenotto pitäisi suorittaa valvotusti ja näin varmistaa näytteen hyvä laatu (märkäinen yskös). Sylkeä ei kannata tutkia.
Trakea/bronkus: Jos limantulo on runsasta, voidaan näyte ottaa imulla katetrin kautta tiiviisti suljettavaan tehdaspuhteeseen, kierrekorkilliseen näytepurkkiin. Mikäli limaa tulee vähän, lähetetään limaa sisältävä katetrin kappale (2 ‐ 3 cm) tehdaspuhtaassa putkessa laboratorioon.
Kanyylit ja katetrin kärjet. (HUOM! Vain Pohjanmaalla, muilla alueilla näille on oma tutkimuspyyntönsä 4753 Ca-BaktVi)
Näyteastia: tehdaspuhdas/steriili putki tai FAB-putki.
Näytteenotto: ks: BAKTEERI, VILJELY (suonikanyylista)
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Kuljetusputket kylmäkuljetuksena + 4 °C:ssä.
Menetelmä
Bakteeriviljely, bakteerien tunnistus ja herkkyysmääritys.
Tulos valmiina
Arkipäivisin maanantaista lauantaihin 1 – 4 vrk:n kuluessa.
Tulkinta
Krooniset haavaumat (säärihaavat, makuuhaavat, avonaiset amputaatiotyngät) kolonisoituvat nopeasti useilla eri bakteereilla (Proteus, Pseudomonas, enterobakteerit ym.), jotka saattavat joskus olla myös patogeeneja. Beetahemolyyttiset streptokokit ovat lähes poikkeuksetta merkitseviä, myös Staphylococcus aureus voi olla merkitsevä. Muiden bakteerien merkitys arvioidaan lähetteen potilas- ja näytteenottotietojen perusteella. Mikäli tietoja ei ole, useita bakteereita sisältävä näyte vastataan sekafloorana.
Virhelähteet
Kontaminaatio normaaliflooralla. Normaaliflooran ylikasvu (näyte ollut lämpimässä ennen viljelyä).