Johdanto
Retikulosyytit ovat nuoria punasoluja, joissa on vielä jäljellä ribosomaalista RNA:ta jäänteenä luuytimen tumallisesta esivaiheesta. Retikulosyytit ovat lisääntyneet tiloissa, joissa erytropoieesi on vilkastunut. Retikulosyytit ovat vähentyneet luuytimen hypoplastisissa ja aplastisissa tiloissa.
Indikaatiot
Anemiadiagnostiikka ja anemioiden hoidon seuranta.
Näyteastia
EDTA-putki (K2) 5/3 ml, vastasyntyneillä riittää EDTA-mikroputki 500 μl.
Näyte
3 ml EDTA-verta, vastasyntyneet 500 ul. Suositellaan käytettäväksi EDTA-putkea, jossa antikoagulantti on kiinteässä muodossa.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näyte säilyy 12 tuntia huoneenlämmössä ja 2 vrk jääkaapissa.
Näyte lähetetään huoneenlämmössä, mikäli se on perillä saman päivän aikana. Muutoin näyte säilytetään jääkaapissa ja lähetetään kylmälähetyksenä (4°C). Näyte ei saa jäätyä matkalla.
Menetelmä
Automatisoitu solulaskenta.
Tulos valmiina
Tutkimusta tehdään joka päivä.
Viiteväli
B -Retik: 30 – 108 x 109/l
E -Retik: 0.7 – 2.3 %
E -RetHe: 32 – 39 pg
B -Retind (lasketaan vain aikuisille jos Hb on alle viitealueen):
> 3.0 lisääntynyt punasolujen kulutus (krooninen hemolyysi, äskettäinen vuoto, vaste spesifiselle terapialle)
< 2.0 riittämätön punasolutuotanto (luuydinvaurio, epäefektiivinen erytropoieesi)
B- ja E-Retik viitevälit perustuvat HUSLABin keräämään laajaan aineistoon (n=499). Tulostason yhteneväisyys Fimlabin ja HUSLABin välillä on tarkistettu omalla vertailumateriaalilla.
E -RetHe viiteväli on peräisin kirjallisuudesta (Pekelharing et al 2010, Sysmex Diagnostic Perspectives), tarkistettu omalla materiaalilla.
Tulkinta
Retikulosyyttien määrä on lisääntynyt tiloissa, joissa punasolutuotanto on vilkastunut, esim hemolyyttinen anemia tai vuoto. Retikulosytoosia havaitaan myös esim. raudan- tai vitamiininpuuteanemian hoidon seurauksena sekä luuytimen toipuessa sytostaattihoidosta. Retikulosyyttien määrä on matala mm. aplastisessa anemiassa sekä TECissä (transient erythroblastopenia of childhood).
E -RetHe kuvastaa sillä hetkellä punasolutuotannon käytössä olevan raudan määrää. Normaalisti retikulosyyttien hemoglobiinin määrä on hieman korkeampi (noin 2 -5 pg) kuin kypsien punasolujen. Raudanpuuteanemiassa retikulosyyttien hemoglobiinin määrä on matala mutta korkeampi kuin kypsien punasolujen, sen sijaan toiminnallisessa raudanpuutteessa retikulosyyttien hemoglobiinin määrä on usein samalla tasolla tai matalampi kuin kypsissä punasoluissa. Retikulosyyttien hemoglobiinin määrää voidaan käyttää näissä tiloissa myös hoitovasteen varhaiseen arviointiin: RetHe nousee nopeasti normaalille tasolle onnistuneen hoidon seurauksena.
Jos näytteen hemoglobiiniarvo on normaalia pienempi, tulostuu samalla automaattisesti retikulosyyttiosuuden ja verenkuva-arvojen perusteella laskettu ns. retikulosyyttien tuotantoindeksi (B -Retind), jonka avulla retikulosyyttimäärä suhteutetaan anemian asteeseen. Retikulosyyttien tuotantoindeksin avulla anemiat voidaan jakaa toisaalta lisääntyneestä punasolujen kulutuksesta johtuviin ja toisaalta riittämättömästä punasolutuotannosta johtuviin anemioihin. Retikulosyytti-indeksi tulostuu vain aikuisten vastaukseen.