Johdanto

Korkeatitterisiä tumavasta-aineita tavataan sidekudostaudeissa: esim. SLE, skleroderma, MCTD. Myös juveliinin reuman yhdessä alamuodossa tavataan korkeatitterisiä IgG-luokan tumavasta-aineita. Tumavasta-ainemäärityksen ollessa negatiivinen on erotusdiagnostiikassa syytä harkita muita kuin SLE:n sukuisia sairauksia.

Huom! Tutkimus nro 4279 – ANA on tarkoitettu muille näytelaaduille kuin seerumille (esim. nivelneste, pleuraneste)

Indikaatiot

Sidekudostautien (esim. SLE, MCTD, skleroderma, Sjögrenin oireyhtymä) diagnostiikka.

Näyteastia

Seerumigeeliputki.

Näyte

tutkimus 2819 S-ANA: 1 ml seerumia
tutkimus 4279 – ANA: 1 ml  pleura- tai nivelnestettä

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy viikon jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. Voidaan lähettää huoneenlämmössä.

Menetelmä

Epäsuora immunofluoresenssimenetelmä, antigeenina Hep-2 solut.

Tulos valmiina

Tulos on valmiina 7 vrk:n kuluessa.

Viiteväli

Viitealue on ALLE 320 titteri.

Tulkinta

Näytteen alkulaimennos tutkimuksessa on 1:80. Matalia, ei viitealueen ylittäviä (80 ja 160 titteri) tumavasta-ainelöydöksiä tavataan ohimenevästi normaalihenkilöillä eikä niiden esiintyminen viittaa SLE:hen ilman kliinisiä löydöksiä. Erityisesti yli 65-vuotiailla naisilla esiintyy varsin usein tumavasta-aineita ilman sairautta. Matalat löydökset vastataan ilman värjäytymiskuvioita. Nykyisen SLE luokittelukriteerin perusteella ne on kuitenkin perusteltua vastata. 

Immunofluoresenssitutkimuksessa värjäytymisessä havaitaan viisi päätyyppiä: 

1. Homogeeninen, diffuusi värjäytymiskuvio (yleisin)
   Liittyy mm. SLE:hen, reumatoidi artriittiin ja immunologisiin maksasairauksiin. Kuvion voivat tuottaa vasta-aineet, jotka kohdistuvat mm. natiivia DNA:ta, histoneja ja RNP:a kohtaan.
2. Täplikäs  värjäytymiskuvio
   On lähes yhtä yleinen kuin edellinen. Löydös assosioituu mm. MCTD:hen, SLE:hen, Sjögrenin syndroomaan tai sklerodermaan. Antigeenina mm. Sm, RNP, SSA, SSB tai Scl-70. 
3. Nukleolaarinen värjäytymiskuvio
   Voi esiintyä potilailla, joilla on SLE, systeeminen skleroderma, Sjögrenin oireyhtymä tai Raynaudin oire. Potilaalla on tällöin usein vasta-aineita natiivia DNA:ta kohtaan.
4. Perifeerinen/perinukleaarinen värjäytymiskuvio
   On harvinainen ja assosioituu usein SLE:hen ja vasta-aineisiin natiivia DNA:ta kohtaan.
5. Sentromeerinen kuvio
   Esiintyy skleroderman CREST -muodossa (ks. Sentromeeri, vasta-aineet).

Näiden lisäksi voidaan nähdä muita, harvinaisempia , värjäytymiskuviota, jotka myös raportoidaan ja niistä annetaan lausunto.

Tumavasta-aineiden toistuvilla mittauksilla tai titterin muutoksilla ei katsota olevan merkitystä autoimmuunisidekudossairautta sairastavan potilaan ennusteen, sairauden aktiviteetin tai hoitovasteen seurannassa.

Lisätiedot

Immunofluoresenssitekniikalla määritetyt tumavasta-aineet antavat vain harvoin spesifisen vasta-ainelöydöksen. Useimmiten tarvitaan spesifisiä jatkotutkimuksia (S-ENAAb ja S-DNAnAb), jotka
voidaan tehdä laboratoriossa automaattisesti.

Kirjallisuus:

www.anapatterns.org