Johdanto

Mykofenolihappo on selektiivinen immunosuppressiivinen lääkeaine, jolla on tehokas sytostaattinen vaikutus erityisesti lymfosyytteihin. Sitä käytetään munuaisensiirtopotilailla lisälääkkeenä hyljinnän estossa. Mykofenolihapon proteiineihin sitoutuminen on voimakasta.

Indikaatiot

Immunosuppressiivisen lääkityksen terapeuttisen tason seuranta.

Näyteastia

EDTA-putki 5/3 ml

Näyte

0.5 ml EDTA- (tai Li-hepariini) plasmaa, lapset 100 µl.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Lähetys huoneenlämmössä mikäli perillä alihankintalaboratoriossa näytteenottopäivänä. Näyte säilyy viikon jääkaapissa, lähetys tuona aikana kylmäkuljetuksena. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna. 

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen.

Tulos valmiina

Kahden arkipäivän kuluessa.

Tulkinta

Plasman mykofenolihapon pitoisuudelle ei toistaiseksi ole yksiselitteistä terapeuttista hoitoaluetta. Hoitava lääkäri tulkitsee pitoisuuden suhteessa potilaan lääkeannokseen, siirrännäiseen ja kliiniseen tilaan.

Yksittäisten P -MyPA-pitoisuusmääritysten tavoitearvot ennen seuraavaa lääkeannosta (target predose concentration) ovat kirjallisuuden perusteella vaihdelleet välillä 1.3 – 4.5 mg/l (µg/ml) EMIT-menetelmälle ja 1 – 3.5 mg/l (µg/ml) HPLC-menetelmälle (Weber ym. Clin Chem 48(3):517-25, 2002). Tavoitearvot voivat kuitenkin vaihdella elinsiirrosta kuluneesta ajasta ja potilaan muusta immunosupressiivisesta lääkkeestä riippuen. Toksisten oireiden on kuvattu lisääntyvän, jos tunnin kuluessa lääkeannoksen antamisen jälkeen huippupitoisuus on yli 8 mg/l (µg/ml) (Mourad ym. Clin Chem 47(7):1241-48, 2001).

Vapaan mykofenolihapon pitoisuus voi suurentua esim. hypoalbuminemiassa, maksan vajaatoiminnassa ja uremiassa, kun sitoutumiskohdat proteiineihin vähentyvät. Samoin voimakkaasti proteiineihin sitoutuvien muiden lääkkeiden samanaikainen käyttö voi lisätä mykofenolihappoon liittyvien haittavaikutusten riskiä.

Lisätiedot

Alihankintalaboratorio: HUSLAB