Johdanto
Immunoglobuliinit koostuvat kevyistä (kappa ja lambda) ja raskaista (myy, gamma, alfa, delta, epsilon) ketjuista. Plasmasolujen ja B-lymfosyyttien synteesissä kevytketjuja valmistetaan enemmän kuin raskaita, jolloin normaalisti vähäinen ylimäärä siirtyy solun ulkoiseen tilaan ja plasmaan. Munuaisissa kevytketjut suodattuvat virtsaan ja reabsorboidaan takaisin tubulussoluihin, joiden lysosomit hajoittavat kevytketjut. Patologisissa tilanteissa kevytketjujen eritys virtsaan on lisääntynyt tubulusvaurion ja/tai lisääntyneen munuaiserityksen takia. Myeloomassa ja muissa plasmasolutaudeissa kevytketjueritys on luonteeltaan monoklonaalista.
Indikaatiot
Virtsan M-komponentin toteaminen tai poissulku. Seurannassa suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti vuorokausivirtsasta tehtävää tutkimusta sekä kvantitatiivisia kevytketjumäärityksiä (kts. ”Immunoglobuliini, kevyet ketjut virtsasta (Kappa, Lambda)”).
Lähete/tutkimuksen tilaaminen
U/dU -Prot-Fr luo pyyntövaiheessa vastauksen yhteydessä raportoitavan tutkimuksen U/dU -Prot.
Näyteastia
Tehdaspuhdas muoviputki 10 ml
Näyte
Vähintään 2 ml virtsaa
Tutkimukseen dU-Prot-Fr käytetty astia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja merkitään putkitarraan. Säilöntäainetta ei lisätä. Vähintään 2 ml vrk-virtsaa siirretään 10 ml putkeen, joka lähetetään analysoitavaksi.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näyte säilyy viikon jääkaappilämpötilassa, lähetys huoneenlämmössä.
Menetelmä
Agaroosigeelielektroforeesi
Tulos valmiina
Noin viikon kuluessa
Tulkinta
Normaalisti virtsan elektroforeesissa ei tule esiin monoklonaalisia fraktioita.
Kun U/dU -Prot/Fr -tutkimuksessa todetaan uusi M-komponenttilöydös tai M-komponenttia ei voida varmuudella poissulkea, tehdään ilman eri pyyntöä jatkotutkimuksena immunofiksaatio (3402 U -ImmFix tai 3403 dU -ImmFix) mahdollisen M-komponentin tyypittämiseksi. Jos hoitoyksikkö on pyytänyt immunofiksaation, laboratorio ei ohjelmoi jatkotutkimusta. Seurantanäytteissä immunofiksaatio tehdään jatkotutkimuksena, jos M-komponentin liikkuvuus on muuttunut tai todetaan aiemmasta poikkeavia löydöksiä. Monoklonaalisen löydöksen, albumiinin ja globuliinien pitoisuuksia ei määritetä osana tätä tutkimusta. U -Prot-Fr ja dU -Prot-Fr vastataan lausuntona.
Myeloomassa sairaan solukloonin tuottama M-komponentti (paraproteiini) on tavallisimmin kokonainen immunoglobuliinimolekyyli. Silloin virtsaankin erittyy usein huomattavia määriä vapaita kevytketjuja, jotka ovat joko kappa- tai lambda-tyyppiä. Bi- tai oligoklonaalisia tauteja on kuvattu myös menetelmien herkistymisen myötä. Kevytketjumyeloomassa solut tuottavat vain vapaita kevytketjuja. Munuaisvaurion edetessä voi myeloomapotilaalla erittyä virtsaan sekä kevytketjuja että kokonaisia immunoglobuliineja. Monoklonaalista kevytketjueritystä virtsaan esiintyy myelooman lisäksi Waldenströmin taudissa ja AL-amyloidoosissa.
Kevytketjujen tutkiminen on osa plasmasolutautien diagnostiikkaa, sillä osassa tapauksia M-komponenttia on todettavissa vain virtsasta.
Myös muut munuaissairaudet voivat aiheuttaa virtsan elektroforeesiin muutoksia, jotka eivät välttämättä ole erotettavissa monoklonaalisesta gammapatiasta ilman immunofiksaatiota. Munuaisvaurioon liittyen virtsassa voi esiintyä lisääntynyttä polyklonaalista immunoglobuliinien, niiden kevytketjujen ja muiden proteiinien eritystä.
Lisätiedot
U/dU-Prot-Fr -tutkimusten vastaustapa on muuttunut Pohjanmaalla 15.2.2025 alkaen uuteen Lifecareen siirtymisen yhteydessä. Seurantanäytteiden lausuntoon lisätään kommentti muuttuneesta vastaustavasta. Lisätietoja tiedotteesta ”Pohjanmaa: Muutoksia M-komponenttidiagnostiikassa 15.2.2025 alkaen”