Johdanto

Digoksiini on lääke, jota käytetään sydämen vajaatoiminnan ja eteisperäisten rytmihäiriöiden hoidossa. Suun kautta otetun digoksiinin pääasiallinen imeytymispaikka on ohutsuoli, josta se siirtyy verenkertoon noin 60-80 %:sti. Vaikutus alkaa tableteilla 0.5 – 2 tunnissa ja maksimivaikutus saavutetaan 6 – 8 tunnissa. Laskimoon annetun injektion vaikutus tulee esiin nopeammin 5 – 30 minuutissa ja on maksimissaan 1 – 5 tunnin kohdalla. Suurin osa digoksiinista erittyy munuaisten kautta muuttumattomana virtsaan, eliminaation puoliintumisaika on normaalilla munuaisfunktiolla 36 – 48 tuntia. Digoksiinilla on kapea terapeuttinen leveys ja sen vaikutus säilyy 3 – 4 vrk lääkkeen lopettamisesta.

Indikaatiot

Lääkehoidon seuranta. Myrkytysepäily.

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia.

Näyte tulee ottaa aamulla ennen seuraavan digoksiiniannoksen ottamista, jolloin mitataan ns. jäännöspitoisuutta.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Seerumi voidaan lähettää huoneenlämmössä. Näyte säilyy viikon jääkaappilämpötilassa. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Homogeeninen mikropartikkeli-immunomääritys (KIMS)

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä, myrkytysepäilyissä päivystystutkimus.

Viiteväli

Terapeuttinen alue 0.6 – 1.1 nmol/l, kun näyte on otettu aamulla ennen tavanomaista digoksiiniannosta.

Alue on kansainvälisten suositusten mukaisesti päivitetty matalammalle tasolle toksisten haittavaikutusten välttämiseksi.

Viite:
Yancy CW, et al. 2013 ACCF/AHA guideline for the management of heart failure: a report of the American College of Cardiology Foundation/American Heart Association Task Force on practice guidelines. Circulation 2013;128(16):e240-327.

Tulkinta

Peroraalisesti annetun kerta-annoksen jälkeen huippupitoisuus saavutetaan plasmassa 4 – 6 tunnissa. Puoliintumisaika plasmassa on 30 – 40 tuntia. Yksilöllisten erojen vuoksi ei plasmapitoisuutta voi ennustaa annoksen perusteella. Mikäli hoito aloitetaan digitalisoinnilla, päästäneen hoitotasolle 2 – 3 vrk:ssa. Ylläpitoannoksella aloitettaessa hoitotaso saavutetaan noin viikossa.

Munuaisten vajaatoiminnassa digoksiinin erittyminen vähenee suunnilleen samassa suhteessa kuin kreatiniinipuhdistuma, jolloin seerumin digoksiinipitoisuus voi nousta toksiselle tasolle ja sen jakautumistila pienenee. Yhdistetty kinidiini- ja digoksiinihoito voi aiheuttaa seerumin digoksiinipitoisuuden nousun jopa 2.5-kertaiseksi. Myös amiodaronin ja verapamiilin samanaikainen käyttö voivat lisätä digoksiinipitoisuutta.

Spironolaktoni ja kortisoli eivät vaikuta tulokseen.

Virhelähteet

Myrkytyksen yhteydessä annettu digoksiinivasta-ainehoito häiritsee määritystä.

Lisätiedot

Myrkytyksen yhteydessä annettavan digoksiinivasta-ainehoidon annostusta varten voidaan nmol/l -yksiköt muuntaa ng/ml -yksiköiksi seuraavasti: S -Digoks 1 nmol/l = 0,781 ng/ml.