Johdanto

Pepsinogeeni I:n tuotto kuvaa mahan runko-osan solujen eritystoimintaa, johon liittyvien erilaisten hypo- ja hyperfunktiotilojen selvittelyssä pitoisuusmääritystä voidaan hyödyntää.

Indikaatiot

Mahalaukun runko-osan solujen eritystoiminnan arvioiminen.

Potilaan esivalmistelu

Tutkimuspäivänä ei tule tupakoida eikä nauttia kahvia tai teetä ennen kuin näyte on otettu. Mahan eritystoimintaan vaikuttava lääkitys on lopetettava vuorokausi ennen näytteenottoa.

Näyteastia

EDTA-putki 5/3 ml

Näyte

1 ml plasmaa. 

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 2 vrk jääkaapissa, lähetys kylmässä tai huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen (EIA)

Tulos valmiina

Kahden viikon kuluessa.

Viiteväli

30 – 160 µg/l

Tulkinta

Korkeita pepsinogeeni I:n pitoisuuksia tavataan usein pohjukaissuolihaavan ja harvemmin mahahaavan yhteydessä. Erityisen korkeita pitoisuudet ovat Zollinger-Ellisonin oireyhtymässä ja tällöin myös gastriinipitoisuudet ovat voimakkaasti lisääntyneet.
Pepsinogeeni I:n pitoisuudet ovat alhaisia atrofisessa gastriitissa ja pernisiöösin anemian yhteydessä. Pepsinogeeniarvojen informatiivisuutta saadaan usein lisätyksi määrittämällä samanaikaisesti myös gastriini.

Pepsinogeeni I- ja gastriinipitoisuuksien tyypilliset muutokset eräissä tautitiloissa:

Tauti	Pepsinogeeni I	Gastriini
Atrofinen gastriitti	↓	↑
Pernisiöösi anemia	↓	↑
Zollinger-Ellisonin oireyhtymä	↑↑	↑↑
Pohjukaissuolihaava	↑	↑
Mahahaava	(↑)	(↑)

Virhelähteet

Näytteen lipeemisyys ja voimakas hemolyysi häiritsevät määritystä.

Lisätiedot

Munuaisten vajaatoiminnassa seerumin pepsinogeeniarvot ovat usein koholla, koska eliminaatio verenkierrosta on tällöin hidastunut.