Johdanto

Soluvälitteisen immuniteetin aktivoitumista voidaan seurata lymfosyyteistä vapautuvan entsyymin, adenosiinideaminaasin aktiivisuuden avulla. Sillä on kliinistä merkitystä lähinnä tuberkuloottisen pleuriitin ja meningiitin diagnostiikassa.

Pleuriiteissa parhaimman informaation saa pleuranesteen ja seerumin entsyymiaktiivisuussuhteen avulla. Samaan aikaan otettu verinäyte antaa mahdollisuuden laskea pleura-seerumi -indeksejä, joista voidaan päätellä, onko kyseessä paikallinen vai systeeminen tapahtuma. 

Indikaatiot

Soluvälitteisen immuniteetin aktivoitumisen seuranta.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Mikäli pyynnön lähetetietoihin on kirjattu riittävät kliiniset tiedot ja kysymyksenasettelu, tutkimuksesta annetaan lausunto.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml, likvoriputki tai tehdaspuhdas muoviputki näytemuodosta riippuen.

Pleuranestenäyte voidaan ottaa myös hepariiniputkeen.

Näyte

1 ml seerumia, punktio-, selkäydin- tai pleuranestettä. Selkäydinnestenäytteen minimitilavuus on 0.5 ml.

Pleuranestenäytteen antikoagulanttina voi tarvittaessa käyttää hepariinia. Hemolyysi nostaa aktiivisuuksia ja häiritsee siten tulkintaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näytteet säilyvät jääkaapissa 3 vrk, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Pleura-ja selkäydinnesteet pitää fuugata ja erotella tehdaspuhtaaseen putkeen mahdollisimman pian.

Menetelmä

Fotometrinen

Tulos valmiina

Viikon kuluessa.

Viiteväli

Tulkinta

Seerumin korkea ADA-aktiivisuus viittaa soluvälitteisen immuunivasteen aktivoitumiseen (infektiotaudit, autoimmuunitaudit, syöpätaudit). Tuberkuloottisessa ja reumaattisessa pleuriitissa sekä pleuraempyeemassa Pf-ADA -aktiivisuus ja Pf-ADA/S -ADA -suhde (indeksi) kohoavat, jolloin suhde on yleensä yli 2. Tuberkuloottisessa meningiitissä Li-ADA kohoaa enemmän kuin muiden bakteerien tai virusten aiheuttamissa meningiiteissä. Punktionesteistä joskus määritetyn (Af-ADA) pitäisi normaalisti alittaa seerumin ADA-aktiivisuus.