Johdanto
Gastriini on peptidihormoni, joka syntetisoituu mahalaukun antrum-osan G-soluissa ja ohutsuolen yläosassa. Tärkeimmät gastriinieritystä lisäävät tekijät ovat vagusstimulaatio, runsaasti proteiineja sisältävä ateria sekä alkalinen pH. Seerumissa gastriini esiintyy useana aktiivisena komponenttina.
Indikaatiot
Gastrinooman, Zollinger-Ellisonin oireyhtymän, antrumin G-soluhypertrofian sekä atrofisen gastriitin diagnostiikka.
Potilaan esivalmistelu
Potilas paastoaa vähintään 10 tuntia. Suolahapon eritykseen vaikuttavat lääkkeet sekä protonipumpun estäjät tulisi mahdollisuuksien mukaan lopettaa 1-2 viikkoa, histamiini-2-reseptorin salpaajat 1-2 vuorokautta ja mahanesteitä neutraloivat lääkkeet ja limakalvon suoja-aineet 1 vuorokausi ennen tutkimusta.
Näyteastia
Seerumiputki 5/4 ml, esijäähdytetty
Näyte
1 ml seerumia. Kylmänäytteenotto geelittömään seerumiputkeen, jolloin on huomioitava seerumin vaatima pidempi hyytymisaika.
Ei sovellu hajautettuun näytteenottoon.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Kylmänäytteenotto, kylmäsentrifugointi hyytymisajan jälkeen. Seerumi jaetaan kahteen muoviputkeen (2 x 0.5 ml) ja pakastetaan. Säilytys ja lähetys pakastettuna.
Menetelmä
Luminoimmunologinen (LIA)
Tulos valmiina
Viikon kuluessa näytteen saapumisesta alihankintalaboratorioon.
Viiteväli
6 – 55 pmol/l
Tulkinta
Kohonneita gastriiniarvoja tavataan aterian ja kahvin nauttimisen jälkeen.
Kohtalaista hypergastrinemiaa tavataan pernisiöösissä anemiassa, kroonisessa atrofisessa gastriitissa, mahasyövässä, antrumsoluhyperplasiassa, pylorusobstruktiossa sekä pienellä osalla tavallisia ulkuspotilaita. Voimakasta hypergastrinemiaa tavataan gastrinoomassa (Zollinger-Ellison syndroomassa). Epäselvissä tapauksissa voidaan gastrinoomadiagnoosi varmistaa sekretiinirasituskokeella.