Johdanto

Gastriini on peptidihormoni, joka syntetisoituu mahalaukun antrum-osan G-soluissa ja ohutsuolen yläosassa. Tärkeimmät gastriinieritystä lisäävät tekijät ovat vagusstimulaatio, runsaasti proteiineja sisältävä ateria sekä alkalinen pH. Seerumissa gastriini esiintyy useana aktiivisena komponenttina.

Indikaatiot

Gastrinooman, Zollinger-Ellisonin oireyhtymän, antrumin G-soluhypertrofian sekä atrofisen gastriitin diagnostiikka.

Potilaan esivalmistelu

Potilas paastoaa vähintään 10 tuntia. Suolahapon eritykseen vaikuttavat lääkkeet sekä protonipumpun estäjät tulisi mahdollisuuksien mukaan lopettaa 1-2 viikkoa, histamiini-2-reseptorin salpaajat 1-2 vuorokautta ja mahanesteitä neutraloivat lääkkeet ja limakalvon suoja-aineet 1 vuorokausi ennen tutkimusta.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml, esijäähdytetty

Näyte

1 ml seerumia. Näytteenotto jääkaappikylmään, geelittömään seerumiputkeen.

Ei sovellu hajautettuun näytteenottoon.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte otetaan jääkaappikylmään putkeen, joka säilytetään jääkaappilämpötilassa tai asetetaan kylmän geelipussin sisään. Sentrifugointi kylmässä. Tämän jälkeen seerumi erotellaan välittömästi kahteen jäähdytettyyn kierrekorkilliseen näyteputkeen. Pakastus nopeasti ja lähetys laboratorioon pakastettuna. Säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Luminoimmunologinen (LIA)

Tulos valmiina

Viikon kuluessa näytteen saapumisesta alihankintalaboratorioon.

Viiteväli

6 – 55 pmol/l

Tulkinta

Kohonneita gastriiniarvoja tavataan aterian ja kahvin nauttimisen jälkeen.

Kohtalaista hypergastrinemiaa tavataan pernisiöösissä anemiassa, kroonisessa atrofisessa gastriitissa, mahasyövässä, antrumsoluhyperplasiassa, pylorusobstruktiossa sekä pienellä osalla tavallisia ulkuspotilaita. Voimakasta hypergastrinemiaa tavataan gastrinoomassa (Zollinger-Ellison syndroomassa). Epäselvissä tapauksissa voidaan gastrinoomadiagnoosi varmistaa sekretiinirasituskokeella.