Johdanto

Gastriini on peptidihormoni, joka syntetisoituu mahalaukun antrum-osan G-soluissa ja ohutsuolen yläosassa. Tärkeimmät gastriinieritystä lisäävät tekijät ovat vagusstimulaatio, runsaasti proteiineja sisältävä ateria sekä alkalinen pH. Seerumissa gastriini esiintyy useana aktiivisena komponenttina.

Indikaatiot

Gastrinooman, Zollinger-Ellisonin oireyhtymän, antrumin G-soluhypertrofian sekä atrofisen gastriitin diagnostiikka.

Potilaan esivalmistelu

Potilas paastoaa vähintään 10 tuntia. Suolahapon eritykseen vaikuttavat lääkkeet sekä protonipumpun estäjät tulisi mahdollisuuksien mukaan lopettaa 1-2 viikkoa, histamiini-2-reseptorin salpaajat 1-2 vuorokautta ja mahanesteitä neutraloivat lääkkeet ja limakalvon suoja-aineet 1 vuorokausi ennen tutkimusta.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml, esijäähdytetty

Näyte

1 ml seerumia. Kylmänäytteenotto geelittömään seerumiputkeen, jolloin on huomioitava seerumin vaatima pidempi hyytymisaika. 

Ei sovellu hajautettuun näytteenottoon.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Kylmänäytteenotto, kylmäsentrifugointi hyytymisajan jälkeen. Seerumi jaetaan kahteen muoviputkeen (2 x 0.5 ml) ja pakastetaan. Säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Luminoimmunologinen (LIA)

Tulos valmiina

Viikon kuluessa näytteen saapumisesta alihankintalaboratorioon.

Viiteväli

6 – 55 pmol/l

Tulkinta

Kohonneita gastriiniarvoja tavataan aterian ja kahvin nauttimisen jälkeen.

Kohtalaista hypergastrinemiaa tavataan pernisiöösissä anemiassa, kroonisessa atrofisessa gastriitissa, mahasyövässä, antrumsoluhyperplasiassa, pylorusobstruktiossa sekä pienellä osalla tavallisia ulkuspotilaita. Voimakasta hypergastrinemiaa tavataan gastrinoomassa (Zollinger-Ellison syndroomassa). Epäselvissä tapauksissa voidaan gastrinoomadiagnoosi varmistaa sekretiinirasituskokeella.