Johdanto

Glutamyylitransferaasia on maksassa, sappiteiden epiteelissä, haimassa, munuaisissa ja verisuonten seinien endoteelisoluissa. Entsyymi katalysoi eräiden peptidien hydrolyysiä sekä glutamyyliryhmän siirtoa aminohappoihin ja peptideihin.

Indikaatiot

Maksan ja sappiteiden sairauksien diagnostiikka ja seuranta.

Näyteastia

Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Eroteltu näyte säilyy viikon jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Kineettinen mittaus IFCC:n suosituksen mukaan.

Tulos valmiina

Päivystystutkimus

Viiteväli

< 1 kk	alle 300 U/l
1 kk – 16 v	alle 50 U/l
naiset, ≥ 17 v	alle 40 U/l
miehet, ≥ 17 v	alle 60 U/l

Tulkinta

Vastasyntyneillä ja etenkin keskosilla tavataan 2 – 5 kertaa korkeampia GT-aktiivisuuksia kuin aikuisilla.

GT nousee herkästi erilaisten indusoivien tekijöiden vaikutuksesta, intra- ja ekstrahepaattisen sappistaasin sekä maksametastaasien yhteydessä. GT-aktiivisuus kohoaa myös hepatiitissa, tosin hitaasti, mutta saattaa pysyä korkeana viikkoja akuutin hepatiitin kliinisen vaiheen jälkeen. Kohonneita arvoja tavataan aina kroonisen hepatiitin ja rasvamaksan yhteydessä.

Alkoholisteilla tavataan korkeita GT-arvoja (sensitiivisyys 69 – 88 %, lievemmillä suurkuluttajilla sensitiivisyys on noin 30 %), jotka normalisoituvat parissa viikossa alkoholin käytön lopettamisen jälkeen. Monet lääkeaineet, kuten fenytoiini, barbituraatit ja dekstropropoksifeeni, nostavat GT-pitoisuutta.

Pitkäaikaista nousua tavataan akuutissa pankreatiitissa, sydän- ja keuhkoinfarkteissa sekä sydämen vajaatoiminnassa. Nousua todetaan myös pneumoniassa, keuhkosydänsairaudessa, diabeteksessa, ulseratiivisessa koliitissa ja bronkuskarsinoomassa.