Johdanto

S100-proteiiniperheeseen kuuluu pieniä n. 9-13 kDa, kalsiumia sitovia proteiineja, jotka osallistuvat useisiin intra- ja ekstrasellulaarisiin säätelytapahtumiin. Hetero- ja homodimeerirakenteisia proteiineja S100 A1B ja S100 BB esiintyy korkeina pitoisuuksina keskushermostossa erityisesti astrosyyteissä sekä muualla elimistössä mm. melanosyyteissä.

Indikaatiot

Aivovaurion vakavuusasteen, pahanlaatuisen melanooman ennusteen sekä vastasyntyneen asfyksian vaikeusasteen ja ennusteen arviointi.

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte voidaan lähettää huoneenlämmössä, mikäli perillä samana päivänä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Elektrokemiluminesenssi (ECLIA). Menetelmä mittaa muotoja S100 A1B ja S100 BB.

Tulos valmiina

Päivystystutkimus

Viiteväli

Alle 0.11 μg/l

Tulkinta

S100-pitoisuudella on osoitettu olevan kliinistä käyttöarvoa aivovaurion vakavuusasteen määrittämisessä esim. sydäninfarktin, sydänpysähdyksen ja ohitusleikkauksen yhteydessä. S100 kohoaa 30 – 60 min kuluessa hermosoluvauriosta ja siten sen kinetiikka on nopeampi kuin neuronispesifisen enolaasin (NSE). Käyttömahdollisuuksia on myös pään alueen traumoissa sekä mahdollisen aivovaurion poissulkutestinä sellaisten aivotraumojen yhteydessä, joissa päähän kohdistuneen iskun tai ravistelun seurauksena on syntynyt laaja-alainen lievä, kuvauksella usein vaikeasti havaittava vaurio.

S100 on myös itsenäinen ennustetekijä pahanlaatuisessa melanoomassa. S100-pitoisuutta voidaan lisäksi käyttää vastasyntyneen asfyksian vaikeusasteen ja ennusteen arvioinnissa.