Johdanto

Kadmium on ympäristössä yleisesti esiintyvä myrkyllinen raskasmetalli. Sen luontaisista lähteistä tärkeimpiä ovat tulivuoret ja rapautunut raskasmetallipitoinen kiviaines. Kadmiumia joutuu ympäristöön myös ihmisen toiminnan seurauksena esimerkiksi fosfaattilannoitteiden valmistuksesta ja käytöstä, akkuteollisuudesta ja jätteiden käsittelyssä. Suomen maaperän ja virtaavien vesien happamuus vaikuttaa raskasmetallien liukoisuuteen ja imeytymiseen. Kadmium poistuu elimistöstä hitaasti: sen biologinen puoliintumisaika mitataan vuosissa tai jopa vuosikymmenissä. Pitkäaikainen altistus matalille kadmiumpitoisuuksille on yhdistetty munuaistiehyiden toiminnan heikkenemiseen ja siitä aiheutuvaan osteoporoosin riskin kasvuun.

Indikaatiot

Kadmiumille ja sen epäorgaanisille yhdisteille altistumisen selvittely.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

TTL:n Biomonitorointilaboratorion lähete täytetään huolellisesti.

Potilaan esivalmistelu

U -Cd: Näyte otetaan sen jälkeen, kun työvaatteet on vaihdettu. Kädet ja virtsaputken suu pestään ennen näytteenottoa. Näyte voidaan ottaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Suurten nestemäärien nauttimista ennen näytteen keräystä tulee välttää ja rakkoaika oltava vähintään 3 tuntia.

Näyteastia

B -Cd: Näyte tulee ottaa hivenaineanalyyseihin tarkoitettuun NH Trace Elements Sodium Heparinputkeen 7/6 ml ottojärjestyksessä viimeisenä. Jos näytteenoton yhteydessä ei tule muita näytteitä, otetaan yksi ylimääräinen veriputki (ns. hukkaputki) jotta ihon pistoskohta ja neula huuhtoutuvat ennen varsinaista näytteenottoa.

U -Cd: Näytteiden keräämiseen ja lähettämiseen tulee käyttää Työterveyslaitoksesta saatavia erikoispestyjä astioita eikä niihin saa lisätä säilöntäainetta. Mikäli näyte kerätään kertakäyttöastiaan, se on siirrettävä välittömästi lähetysastiaan.

Näyte

B -Cd: Näyte tulee ottaa hivenaineanalyyseihin tarkoitettuun NH Trace Elements Sodium Heparin -putkeen 7/6 ml ottojärjestyksessä viimeisenä. Jos näytteenoton yhteydessä ei tule muita näytteitä, otetaan yksi ylimääräinen veriputki (ns. hukkaputki), jotta ihon pistoskohta ja neula huuhtoutuvat ennen varsinaista näytteenottoa.

U -Cd: 20 ml virtsaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilytetään jääkaapissa lähetykseen asti ja postitetaan siten, että se ehtii analysoivaan laboratorioon ennen viikonvaihdetta. Loppuviikosta otetut näytteet säilytetään kylmässä viikonlopun yli ja postitetaan seuraavana maanantaina. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Induktiivisesti kytketty plasma-massaspektrometria (ICP-MS)

Tulos valmiina

Kahden viikon kuluessa.

Viiteväli

Tulkinta

Euroopan Unioni on luokitellut useat kadmiumyhdisteet syöpää aiheuttaviksi ja/tai perimää vaurioittaviksi/lisääntymisvaarallisiksi EY N:o 1272/2008; H340, H341,H350, H360FD, H361fd (Direktiivi 67/548/ETY; ryhmä 2-3, R45, 63, 68). Valtioneuvoston asetuksen 1335/2004 mukaan näihin kategorioihin luokiteltujen kemikaalien voidaan arvioida vaarantavan äidin tai sikiön terveyden. Täten raskaana olevien ei tule altistua kadmiumille ts. veren kadmiumpitoisuus ei tule ylittää altistumattomien viiterajaa 5 nmol/l (tupakoimattomat) tai 18 nmol/l (tupakoivat).

Virhelähteet

Näyte on kontaminaatioherkkä. Työpaikan ilmasta tai työntekijän vaatteista tai iholta astiaan joutunut pöly voi liata näytteen.

U -Cd: Jos virtsa on hyvin laimeaa (suhteellinen tiheys alle 1,010 tai kreatiniini alle 3 mmol/l), on tuloksen tulkinta epävarma. Sen tähden ei ennen näytteen keräystä tule nauttia suuria nestemääriä. Laboratorio ottaa yhteyttä näytteen lähettäjään uuden näytteen saamiseksi, jos virtsan suhteellinen tiheys on alle 1,010. Tarvittaessa analyysi tehdään alkuperäisestä näytteestä ja vastaukseen liitetään huomautus tulkinnan epävarmuudesta.