Johdanto
Aspartaattiaminotransferaasi katalysoi reaktiota aspartaatti + a-ketoglutaraatti -> oksaaliasetaatti + glutamaatti. Entsyymiä on monissa kudoksissa, eniten maksassa, sydänlihaksessa ja lihaksissa. Entsyymi on osittain liukoisena sytosolitilassa ja osittain mitokondrioihin kiinnittyneenä sytosolissa ja mitokondrioissa. Sytosolin entsyymi vapautuu helposti soluista, joten plasman ASAT-aktiivisuus nousee useassa akuutissa taudissa. Myös mitokondriaalisen ASAT:n on kuvattu esiintyvän seerumissa vakavien sydänlihasvaurioiden yhteydessä.
Indikaatiot
Maksasairauksien diagnostiikka ja seuranta. Lihastautidiagnostiikan lisätutkimus.
Potilaan esivalmistelu
ASAT-määritys on suositeltavaa ottaa juuri ennen seuraavaa sulfasalatsiiniannosta tämän mahdollisesti aiheuttaman virhelähteen huomioimiseksi (ks. tarkemmin ”Virhelähteet”).
Näyteastia
Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml
Näyte
1 ml (vähintään 0.5 ml) hemolysoitumatonta plasmaa.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Eroteltu näyte säilyy viikon jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Menetelmä
Kineettinen mittaus IFCC:n suosituksen mukaan.
Tulos valmiina
Päivystystutkimus
Viiteväli
| 0 – 15 pv | alle 100 U/l |
| 16 pv – alle 1 v | alle 70 U/l |
| 1 – 13 v | alle 50 U/l |
| tytöt/naiset, ≥ 14 v | 15 – 35 U/l |
| pojat/miehet, ≥ 14 v | 15 – 45 U/l |
Tulkinta
Miesten keskimääräinen ASAT-taso on hieman korkeampi kuin naisten, samoin keski-ikäisten arvot ovat suurempia kuin nuorten täysikasvuisten. Ylipainoisilla ASAT-arvo on usein kohonnut.
Akuutissa hepatiitissa ASAT kohoaa jo preikteerisessä vaiheessa ja nousee kliinisessä vaiheessa nopeasti jopa 40-kertaiseksi viitearvoihin verrattuna. Tulehduksen loputtua ASAT-arvo palautuu muutamassa viikossa viitealueelle. Mikäli ASAT-pitoisuus on selvästi enemmän koholla kuin ALAT-pitoisuus on kyseessä vaikea taudinkuva, näin usein mm. kroonisessa hepatiitissa ja kirroosissa. Alkoholihepatiitissa ASAT/ALAT-suhde on usein yli 2 lähinnä alkoholin aiheuttaman lihasvaurion takia. ASAT-taso kohoaa myös intra- ja ekstrahepaattisessa sappistaasissa sekä maksametastaasien yhteydessä. Lihassairauksissa ja -vaurioissa seerumin ASAT nousee. Jopa fyysinen rasituskin saattaa kohottaa ASAT-arvoa. Veren ASAT-aktiivisuus nousee sydäninfarktissa n. 12 tunnin kuluttua kivun alkamisesta saavuttaen huippunsa 24 – 48 tunnin kuluessa ja normalisoituu 4 – 7 vrk:n kuluttua. Perikardiitin ja myokardiitin yhteydessä ASAT-arvo saattaa vähän nousta, samoin akuuteissa tilanteissa kuten sydäninsuffisienssissa, keuhkoemboliassa ja elvytyksen jälkeisesti.
Uremia- ja hemodialyysipotilaiden veren ASAT-pitoisuus on erittäin alhainen. Monet lääkkeet nostavat ASAT-tasoa vaikuttaessaan maksan toimintaan. INH- ja kefatsoliinihoidon aikana ASAT-arvo saattaa laskea.
Veren ASAT-arvo muuttuu useissa akuuteissa tilanteissa, joten diagnostisesti määritys on epäspesifinen.
Virhelähteet
Virheellisen matalia ASAT-tuloksia voidaan saada, jos näyte on otettu silloin, kun sulfasalatsiinia ja sulfapyridiinia on potilaan verenkierrossa korkeina pitoisuuksina (300 mg/l sulfasalatsiinia tai sulfapyridiinia). Hoitoannos 2-3 g/vrk ei normaalisti nosta plasmapitoisuuksia häiriöasteelle ilman lääkkeen metaboliaan vaikuttavia liitännäissairauksia.