Johdanto

Tyreoideahormonien vasta-aineet saattavat olla syynä, mikäli seerumin vapaan tyroksiinin tai vapaan trijodityroniinin pitoisuus ei sovi kliiniseen kuvaan tai mikäli vapaiden kilpirauhashormonien ja TSH:n pitoisuuksien välillä on ristiriitaa.

Indikaatiot

Tulkinnallisesti ristiriitaisten kilpirauhaskoetulosten jatkoselvittely.

Näyteastia

Seerumiputki 7/6 ml

Näyte

2 ml seerumia.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 3 vrk jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Radioimmunologinen (radioimmunopresipitaatiomenetelmä, PEG)

Tulos valmiina

Kahden viikon kuluessa.

Viiteväli

Negatiivinen (sitoutuminen alle 20 %)

Tulkinta

Autoimmuunityroidiiteissa (Hashimoton tyroidiitti, Basedow) ja kilpirauhasen karsinoomissa saattaa satunnaisesti esiintyä autovasta-aineita tyroksiinia ja trijodityroniinia (T4 ja T3) vastaan. T4 ja T3 autovasta-aineita on kuvattu myös muissa autoimmuunitaudeissa (mm. SLE) sekä mm. Waldenströmin makroglobulinemiassa. Useimmiten vasta-aineet kuuluvat IgG-luokkaan ja ovat spesifisiä T4:lle ja T3:lle, mutta niillä voi olla ristireaktiota myös tyreoglobuliinia vastaan. Riippuen menetelmästä, nämä vasta-aineet saattavat häiritä vapaan ja totaalin T4:n ja T3:n määrityksiä ja aikaansaada virheellisiä tuloksia (esim. kohonnut vapaa T4 tai T3 ja TSH viitealueella). T4 ja T3 autovasta-aineita on kuvattu myös harvinaisissa hypotyreoositapauksissa.