Johdanto
Kilpirauhanen tuottaa tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). Veressä molemmat hormonit ovat pääosin kantajaproteiineihin kiinnittyneinä. Tyroksiinin kokonaispitoisuus plasmassa on noin 50-kertainen trijodityroniiniin verrattuna, mutta vapaa fraktio vain noin kaksi kertaa vapaata trijodityroniinia korkeampi. Kaikki tyroksiini on peräisin kilpirauhasesta, kun taas 80 % trijodityroniinista muodostuu perifeerisissä kudoksissa siten, että T4 menettää yhden jodiatominsa. T3 on biologisesti huomattavasti tehokkaampaa kuin T4. Vapaan fraktion määrityksellä saadaan luotettava kuva tyroksiinipitoisuudesta myös kantajaproteiinimäärien ajoittaisissa muutoksissa, esim. raskauden jälkipuoliskolla sekä maksa- ja munuaissaurauksien yhteydessä.
Indikaatiot
Kilpirauhasen hormonitasapainon arvioiminen.
Potilaan esivalmistelu
Suuriannoksisen (yli 5 mg/vrk) biotiinilisän käyttö tulee tauottaa vähintään 8 tuntia ennen näytteenottoa virheellisen korkeiden tulosten välttämiseksi.
Näyteastia
Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml
Näyte
1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa. Tyroksiinihoidon aikana näyte suositetaan otettavaksi aamulla ennen lääkkeen nauttimista.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näyte voidaan lähettää huoneenlämmössä, mikäli se saadaan varmasti perille vuorokauden kuluessa. Erotettu näyte säilyy jääkaapissa enintään viikon, lähetys kylmälähetyksenä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Menetelmä
Elektrokemiluminesenssi (ECLIA)
Tulos valmiina
Arkipäivisin samana päivänä.
Viiteväli
vastasyntyneet | 11.0 – 32.0 | pmol/l |
6 pv – 3 kk | 11.5 – 28.3 | pmol/l |
4 – 12 kk | 11.9 – 25.6 | pmol/l |
yli 1 v – 6 v | 12.3 – 22.8 | pmol/l |
7 – 11 v | 12.5 – 21.5 | pmol/l |
12 – 20 v | 12.6 – 21.0 | pmol/l |
aikuiset, yli 20 v | 11.0 – 22.0 | pmol/l |
Tulkinta
Vapaan tyroksiinin pitoisuus kohoaa hypertyreoosissa ja laskee hypotyreoosissa. Kohonneita arvoja voivat aiheuttaa myös hepariinihoito ja suuret salisylaattiannokset. Yleissairauksien yhteydessä voidaan myös tavata kohonneita arvoja. Alentuneita T4-V -pitoisuuksia esiintyy fenytoiini- tai karbamatsepiinihoidon aikana. Raskauden aikana pitoisuus laskee viimeistä raskauskolmannetta kohti.
Virhelähteet
Kilpirauhashormonien autovasta-aineet ja kantajaproteiinien perinnölliset poikkeamat saattavat häiritä määritystä.
Biotiini voi aiheuttaa virheellisen korkean tuloksen. Potilailta, jotka saavat suuria biotiiniannoksia (yli 5 mg/vrk), näytettä ei tulisi ottaa ennen kuin on kulunut 8 tuntia edellisestä biotiiniannoksesta.