Johdanto
Hepatiitti B -virus (HBV) aiheuttaa maksatulehduksen, joista osa (5-10 %) kroonistuu. Tartunta tapahtuu pääosin veriteitse, synnytyksen yhteydessä tai sukupuolikontaktissa. HBV on yksi maailman yleisimpiä infektion aiheuttajia, mutta primaaritartunnat Suomessa ovat harvinaisia.
HBV:n pinta-antigeeni (HBsAg) on viruksen pinnassa oleva rakenne, jonka esiintyminen veressä kertoo HBV-infektiosta (akuutti tai krooninen/kantajuus). HBV-infektiossa HBsAg tulee positiiviseksi jo ennen oireiden alkamista. Suurella osalla potilaista HBsAg muuttuu negatiiviseksi muutamassa kuukaudessa akuutin vaiheen jälkeen, ja HBsAb kääntyy positiiviseksi taudista paranemisen ja immuniteetin merkkinä. Osa potilaista jää kuitenkin taudin kantajiksi, jolloin HBsAg jää positiiviseksi, eikä suojaavia HBsAb-tasoja kehity. Äskettäin (<1 kk) annettu HBV-rokote (HBsAg:ta) voi antaa testissä hetkellisesti matalan positiivisen tuloksen.
Indikaatiot
Testi soveltuu tuoreen hepatiitti B virus (HBV) -infektion ja taudin kroonisen kantajuuden osoittamiseen.
Lähete/tutkimuksen tilaaminen
Virologian tutkimuspyyntö tai yleislähete.
Näyteastia
Seerumigeeliputki 5/4 ml
Näyte
1 ml seerumia
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näyte säilyy 5 vrk jääkaappilämpötilassa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna (3 kk), lähetys huoneenlämmössä.
Menetelmä
Elektrokemiluminometria (ECLIA).
Tulos valmiina
Tutkimus suoritetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin.
Tulkinta
Vastaukseen liitetään lausunto. Positiivinen HBsAg-tulos viittaa HBV-infektioon. Jos henkilö on vielä puolen vuoden kuluttua oireiden alkamisesta HBsAg-positiivinen, hän jää todennäköisesti krooniseksi viruksen kantajaksi.
Virhelähteet
Korkea-annoksista biotiinihoitoa (yli 5 mg/vrk) saavilla potilailla näytteen korkea biotiinipitoisuus saattaa vaikuttaa testitulokseen. Tällöin edellisestä lääkkeenotosta tulee olla kulunut 8 tuntia ennen näytteenottoa. Yleisesti tiedetään, että testistä riippuen jotkut harvinaiset HBsAg varianttikannat voivat jäädä löytymättä. Tässä testissä varianttikantojen osoittamiseen on kiinnitetty huomiota ja toimivuuden varmistamiseksi osoittamisessa on käytetty sekä mono- että polyklonaalisia vasta-aineita. Äskettäin (<1 kk) annettu HBV-rokote (HBsAg:ta) voi antaa testissä matalan positiivisen tuloksen, joka varmistuu myös HBsAg varmistustestissä (HBcAb kuitenkin tällöin negatiivinen). Tällöin tulos on syytä kontrolloida 1 kk:n kuluttua. Koska HBsAg on keskeisin aktiivin HBV-infektion markkeri, uuden positiivisen HBsAg-tuloksen oikeellisuus pyritään aina varmistamaan varmistustesteillä.