Johdanto

Hemoglobiini-A1c kuvastaa pitkäaikaista veren glukoositasapainoa. Se muodostuu punasoluissa normaalista hemoglobiinista (HbA) siten, että glukoosimolekyyli liittyy HbA:n beetaketjun aminoterminaaliseen päähän.

Indikaatiot

Diabeteksen diagnostiikka ja hoitotasapainon seuranta.

Näyteastia

EDTA-putki 5/3 ml

Näyte

3 ml EDTA-verta.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy kolme vuorokautta huoneenlämmössä tai viikon jääkaappilämpötilassa.

Menetelmä

Turbidimetrinen inhibitioimmunoanalyysi (TINIA)

Tulos valmiina

Kahden arkipäivän kuluessa.

Elinluovuttajien näytteet tehdään ja vastataan myös päivystysaikana.

Viiteväli

20 – 42 mmol/mol (4.0 – 6.0 %)

Muuntokaavat:
B -HbA1c (mmol/mol) = 10,93 x B -HbA1c (%) – 23,50
B -HbA1c (%) = 0,0915 x B -HbA1c (mmol/mol) + 2,15

Tulkinta

Diabetesdiagnoosiin viittaa HbA1c yli 48 mmol/mol, joko toistetusti määritettynä tai yhdessä poikkeavien veren glukoosimääritysten kanssa.

Hyperglykemia kiihdyttää HbA1c:n muodostumista, ja sen osuus voi huonossa tasapainossa olevassa diabeteksessa olla jopa kolminkertainen normaalitasoon verrattuna. HbA1c:n muodostuminen on hidasta, joten sen määrä ei kuvasta tutkimushetkellä vallitsevaa vaan määritystä edeltävien viikkojen aikana vallinnutta sokeritasapainoa. Hyperglykemian korjaantumisen jälkeen HbA1c-pitoisuus alkaa vähentyä 10 – 20 päivän kuluessa ja vähenemistä tapahtuu lähes kolmen kuukauden ajan. Tästä johtuen HbA1c kuvastaa keskimääräistä glukoosipitoisuutta 2 – 3 kuukauden ajalta ennen määritystä.

Diabeteksen hoitotasapainoa voidaan karkeasti arvioida seuraavasti:

Virhelähteet

Punasolujen eliniän aleneminen esim. hemolyyttisessä anemiassa ja näytteen korkea fetaalihemoglobiinipitoisuus (yli 10 %) aiheuttavat virheellisen matalia HbA1c-pitoisuuksia. Vastaavasti punasolujen eliniän piteneminen esim. pernan poiston jälkeen suurentaa HbA1c-pitoisuuksia. HbA1c-pitoisuus ei välttämättä korreloi valinneeseen glukoositasapainoon henkilöillä, joilla on hemoglobiinivariantteja.