Johdanto

Litium on kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytettävä lääke. Peroraalisen kerta-annoksen jälkeen suurin pitoisuus seerumissa saavutetaan 2 – 4 tunnissa ja vakaa tila 5 – 6 vrk:ssa. Normaalin munuaistoiminnan omaavilla potilailla puoliintumisaika on 15 – 30 h, vanhuksilla puoliintumisaika on pidentynyt. Natrium-, neste- ja happoemästasapainon muutokset, diureetit sekä vuodelepo muuttavat litiumin eritystä ja pitoisuuksia seerumissa. Seerumipitoisuus tulisi mitata 12 h peroraalisen lääkkeen annon jälkeen, jotta vältyttäisiin mittaamasta imeytymis- ja jakautumisvaiheen aiheuttamia virheellisen suuria pitoisuuksia.

Indikaatiot

Lääkehoidon seuranta. Myrkytysepäily.

Potilaan esivalmistelu

Näyte otetaan tavallisesti aamulla, kun edellisestä litiumannoksesta on kulunut vähintään 12 tuntia.

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia. Seerumi tulisi erottaa tunnin kuluessa verinäytteen ottamisesta, koska muuten litiumia kertyy punasoluihin.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy vuorokauden huoneenlämmössä, viikon jääkaappilämpötilassa ja ½ vuotta pakastettuna. Lähetys säilytyslämpötilan mukaisesti.

Menetelmä

Kolorimetrinen

Tulos valmiina

Päivystystutkimus

Viiteväli

Terapeuttinen alue 0.6 – 1.2 mmol/l

Tulkinta

Ylläpitohoidossa pitoisuuden suositellaan olevan korkeintaan 0.8 mmol/l ja akuuttivaiheessa lähellä terapeuttisen alueen ylärajaa 1.2 mmol/l.

Litiummyrkytyksen viitteelliset tasot:
1.5 – 2.5 mmol/l = lievä tai keskivaikea myrkytys
2.5 – 3.5 mmol/l = vaikea myrkytys
> 3.5 mmol/l = potentiaalisesti letaali

Virhelähteet

Harvinaisissa tapauksissa gammapatiat (erit. Waldenströmin makroglobulinemia) saattavat aiheuttaa epäluotettavia tuloksia.