Johdanto
Karsinoembryonaalinen antigeeni on glykopeptidikompleksi, jonka molekyylipaino on n. 200 000. CEA:ta esiintyy embryonaalisissa ja fetaalisissa kudoksissa, esim. suolistossa, haimassa ja maksassa. Sen pitoisuus äidin veressä on korkeimmillaan 22. raskausviikon tienoilla. Terveillä henkilöillä tavataan plasmassa pieniä määriä CEA:ta, jota tuottavat gastrointestinaalikanavan limakalvon solut.
CEA ei ole merkkiaineena kasvainspesifinen ja kohoaa tyypillisimmin maha-suolikanavan syövissä.
Indikaatiot
P -CEA: Suolistosyövän sekä haiman ja sappiteiden syöpien seuranta, jolloin määritetään usein sekä CEA että CA19-9.
-CEA: Levinneisyysselvittelyt muista nesteistä kuin verestä.
Lähete/tutkimuksen tilaaminen
Tutkimusta 6157 -CEA tilattessa näytemuoto tulee ilmoittaa pyyntövaiheessa.
Näyteastia
P -CEA: Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml
-CEA: geelitön Li-hepariiniputki
Näyte
P -CEA: 1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa.
-CEA: 1 ml (vähintään 0.5 ml) nestettä.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
P -CEA: Näyte säilyy eroteltuna jääkaappilämpötilassa 7 vrk, minkä sisällä lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
-CEA: Näyte säilyy jääkaappilämpötilassa ainakin 5 vrk. Lähetys huoneenlämmössä näytteenottopäivänä ja muutoin kylmälähetys.
Menetelmä
Elektrokemiluminesenssi (ECLIA)
Tekotiheys
Päivittäin
Tulos valmiina
Vuorokauden kuluessa
Viiteväli
P -CEA: alle 4.7 µg/l
-CEA: Tulos on positiivinen, jos nesteessä todetaan mitattavissa oleva määrä antigeenia.
Tulkinta
CEA:n diagnostinen merkitys kasvaa, kun sitä käytetään yhdessä muiden kasvainmerkkiaineiden kanssa. Viiteylärajan alle jäävä pitoisuus ei poissulje syöpää eikä yksittäinen kohonnut arvo välttämättä merkitse malignia tautia. Mikäli CEA on ollut koholla ennen primäärihoitoja ja laskee näiden jälkeisesti, on määritys käyttökelpoinen syövän hoidon seurannassa ja vastearvioinnissa.
CEA voi olla koholla benigneissä sairauksissa, esim. keuhko- ja paksusuolitulehduksissa, pankreatiitissa sekä sappistaasissa. Tällaisissa tilanteissa P -CEA on harvoin yli 10 µg/l. Lisäksi tupakoitsijoilla CEA-pitoisuus on usein lähes kaksinkertainen tupakoimattomiin verrattuna.
Menetelmää ei ole validoitu muille näytemuodoille kuin plasmalle.