Johdanto
D3-vitamiinia eli kolekalsiferolia muodostuu iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi ravinnosta saadaan sekä kasvikunnasta lähtöisin olevaa D2-vitamiinia eli ergokalsiferolia että eläinperäistä D3-vitamiinia. D2- ja D3-vitamiineista muodostuu maksassa 25-hydroksylaation seurauksena 25(OH)-D-vitamiinia, joka munuaisissa hydroksyloituu edelleen 1,25(OH)2-D-vitamiiniksi. Verenkierrossa 25(OH)-D-vitamiini on D-vitamiinin pääasiallinen muoto, joka kuvastaa parhaiten elimistön D-vitamiinin saantia ja käytettävissä olevia varastoja. Biologisesti aktiivinen 1,25(OH)2-D-vitamiini on osallisena elektrolyyttitasapainon ja luustometabolian säätelyssä.
Indikaatiot
D-vitamiinin puutos- ja yliannostustilojen sekä kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden selvittely.
Näyteastia
S -D-25: Seerumigeeliputki 5/4 ml
S -D-1,25: Seerumiputki 5/4 ml (geeliputki käy, eroteltava geelin päältä)
Näyte
S -D-25: 1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia.
S -D-1,25: 1 ml seerumia, lapset vähintään 0.5 ml. Näyte otetaan ennen D-vitamiinivalmisteen nauttimista.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näytteitä ei tarvitse suojata valolta foliolla, mutta suoraa auringonvaloa tulee välttää.
S -D-25: Näyte lähetetään huoneenlämmössä, jos se on perillä saman päivän aikana. Muutoin näyte säilytetään jääkaapissa ja lähetetään kylmässä 4 vrk:n sisällä, mitä pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
S -D-1,25: Näyte lähetetään alihankintalaboratorioon huoneenlämmössä vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Näyte säilyy jääkaapissa 5 vrk, lähetys kylmässä tai huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Menetelmä
S -D-25: Elektrokemiluminesenssi (ECLIA)
S -D-1,25: Kemiluminesenssi immunomenetelmä (CLIA). Menetelmä mittaa sekä D2 (ergokalsiferoli)- että D3 (kolekalsiferoli)-vitamiinin 1,25-dihydroksyloituja metaboliitteja.
Tekotiheys
S -D-25: Arkipäivisin
S -D-1,25: Arkipäivisin 2 kertaa viikossa
Tulos valmiina
S -D-25: Seuraavana arkipäivänä
S -D-1,25: Viikon kuluessa
Viiteväli
S -D-25 -vitamiinipitoisuuden tasot ja tulkinta vastaavat nykyistä osteoporoosin Käypä hoito -suositusta.
| alle 25 nmol/l | vakava puutos |
| alle 50 nmol/l | puutos |
| 50-75 nmol/l | yleensä riittäväksi katsottu pitoisuus |
| 75-120 nmol/l | tavoitepitoisuus osteoporoosipotilaalla |
| yli 120 nmol/l | ei-suositeltava pitoisuus |
S -D-25 -vitamiinitulos 50 nmol/l on minimipitoisuus, joka tulisi ylittyä kaikkina vuodenaikoina. Luuston hyvinvoinnin kannalta pitoisuuden 80 nmol/l ylittävää D-vitamiinitasoa pidetään suositeltavana.
S -D-1,25 -pitoisuuden viiteväli on aikuisilla 48-190 pmol/l. Lapsille ei ole omia viitearvoja.
Tulkinta
S -D-25
25(OH)-D-vitamiini kuvastaa elimistön D-vitamiinistatusta ja yleensä sen määritys riittää D-vitamiinin puutos- ja yliannostustilojen selvittämiseksi. S -D-25:n pitoisuus vaihtelee auringonvalon mukaan siten, että matalin taso on keskitalvella ja korkein loppukesällä heinä-elokuussa. Kirjallisuuden mukaan kalsiumin imeytyminen suolistosta lisääntyy merkittävästi D-vitamiinitason kohotessa tasolta 50 nmol/l tasolle 86 nmol/l, mikä on luuston kalsiumtasapainon kannalta suositeltavaa. Profylaktisen D-vitamiiniannoksen (1000 IU) päivittäinen nauttiminen voi nostaa pitoisuuden jopa tasolle 200 nmol/l. D-vitamiinin puute aiheuttaa lapsille riisitaudin ja aikuisille osteomalasian. Alle 25 nmol/l olevaa seerumin D-25-pitoisuutta pidetään merkkinä vaikeasta D-vitamiinin puutoksesta. Epilepsialääkityksen on raportoitu alentavan D-25 -tasoa.
S -D-1,25
1,25(OH)2-D-vitamiini on biologisesti tärkein D-vitamiinin metaboliitti ja sen pitoisuus kuvastaa hormonin kaltaisesti elimistön kalsium- ja fosfaattitasapainoon vaikuttavaa, aktiivista D-vitamiinin määrää. 1,25(OH)2-D-vitamiinin pitoisuus ei vaihtele vuodenaikojen mukaan. Raskauden aikana pitoisuus nousee noin kaksinkertaiseksi. Imeväis- ja murrosikäisillä lapsilla voidaan tavata kohonneita 1,25(OH)2-D-vitamiinitasoja. Pitoisuus laskee vasta hyvin pitkään jatkuneen D-vitamiinipuutoksen jälkeen. Iän mukana havaitaan lievä 1,25(OH)2-D-vitamiinitason lasku. Munuaisinsuffisienssiin liittyy yleensä matala seerumin 1,25(OH)2-D-vitamiinipitoisuus.
Viitteitä: Ross AC, Manson JE, Abrams SA et al. The 2011 report on dietary reference intakes for clacium and vitamin D from the Institute of Medicine: what clinicians need to know. J Clin Endocrinol Metab 2011;96:53-8.
Välimäki M. D-vitamiinimääritysten tarve. Suomen Lääkärilehti 2013;68:1588-90.