Johdanto
Klonidiini on alfa-adrenerginen hypotensiivinen lääkeaine, jonka sentraaliset vaikutukset lisäävät aivolisäkkeen kasvuhormonieritystä. Hypopituitarismissa klonidiini ei pysty aikaansaamaan kasvuhormonivastetta, joten kokeella voidaan todeta kasvuhormonin puute tai vajaaeritys.
Indikaatiot
Kasvuhormonipuutteen tai -vajauksen toteaminen.
Potilaan esivalmistelu
Paasto edellisestä illasta klo 20 alkaen.
Lapsilta näyte voidaan ottaa myös ilman paastoa.
Näyteastia
Seerumigeeliputki 5/4 ml
Näyte
1 ml (vähintään 0.5 ml määritystä kohden) seerumia jokaisella näytteenottokerralla. Seerumi erotellaan mahdollisimman pian ja jaetaan kahteen putkeen, mikäli on pyydetty myös kortisoli.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Kasvuhormoninäytteet voidaan säilyttää ja lähettää huoneenlämmössä, jos ne ovat perillä vuorokauden kuluessa. Muutoin näytteet säilytetään jääkaapissa ja lähetetään kylmässä 2 vrk:n sisällä, mitä pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuina.
Kortisolinäytteet lähetetään huoneenlämmössä ja säilytetään jääkaapissa ennen analysointia.
Menetelmä
Kokeen määrää endokrinologian erikoislääkäri ja koe suoritetaan lääkärin valvonnassa. Potilas on makuulla kokeen aikana. Koe kestää kaksi tuntia. Verenpainetta tarkkaillaan 15 min välein ensimmäisen tunnin ajan ja 30 min välein toisen tunnin ajan. Klonidiini aiheuttaa lievää verenpaineen laskua ja uneliaisuutta. Lisäksi klonidiini saa aikaan tilapäistä kortikoidituoton lamaa, ja potilaalle on varauduttava antamaan tarvittaessa hydrokortisonia i.v.
Koe aloitetaan verenpainemittauksella ja ottamalla 0-verinäyte. Tämän jälkeen potilaalle annetaan klonidiinia peroraalisesti 0.075 mg/m2. Verinäytteet kasvuhormonimäärityksiä varten otetaan 30, 60, 90 ja 120 min kuluttua. Haluttaessa näytteestä mitataan myös kortisoli, mutta nämä määritykset on pyydettävä erikseen.
Tulos valmiina
Yhden arkipäivän kuluessa kokeen päättymisestä.
Tulkinta
Kasvuhormonipitoisuuden huippuarvo todetaan tavallisimmin 90 min näytteessä. Stimulaatiokokeissa toistetusti tason 7 μg/l ylittävät pitoisuudet sulkevat yleensä pois vajaaerityksen. Tuloksissa esiintyy kuitenkin suurta vaihtelua mm. iän ja puberteettiasteen mukaan eikä raja 7 μg/l perustu todellisiin kokeellisesti määritettyihin normaaliarvoihin. Kokeen herkkyys kasvuhormonituoton osoittajana on samaa luokkaa kuin i.v. insuliinikokeella. Kortisolipitoisuus alenee kokeessa lähtötasosta noin puoleen.