Johdanto

Liukoisen interleukiini-2:n reseptorin määrityksessä mitataan T-lymfosyyteistä irronnutta reseptoriproteiinia. Pitoisuuden kohoaminen plasmassa on merkki T-solujen aktivaatiosta.

Indikaatiot

Määritystä voidaan käyttää merkkinä taudin aktivoitumisesta mm. sarkoidoosissa, lymfoomissa, autoimmuunitaudeissa, kudossiirrännäisen rejektiossa, GVH-reaktiossa ja myös infektiossa.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml, geelitön

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte tulee erotella ja siirtää jääkaappiin mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Näyte säilyy yhden vuorokauden jääkaapissa. Lähetys kylmälähetyksenä, jos näyte on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Kemiluminometrinen (CLIA)

Tulos valmiina

Kahden viikon kuluessa

Viiteväli

158 – 623 kU/l

Tulkinta

Liukoisen interleukiini-2:n reseptorin pitoisuus kohoaa merkkinä T-lymfosyyttien aktivaatiosta. Tutkimus ei erottele T-lymfosyyttien aktivoitumiseen johtavia syitä, joten tulosta tulee arvioida huomioiden potilaan kliininen tilanne. Kudossiirrännäisen rejektiossa plasman IL-2R-pitoisuus voi kohota jo varhaisvaiheessa, mutta määrityksellä ei voida erottaa rejektio- ja infektioperäistä nousua.