Tulosta

Tutkimus:
VIHURIROKKOVIRUS, VASTA-AINEET
näytä tutkimukset

Luokitus:
Alihankittavat, Mikrobiologia

Käyttöönottopäivä:
26.10.2020

2960 • S -RubeAb

1934 • Li-RubeAb

Indikaatiot

Tuoreen vihurirokon toteaminen, vihurirokkoimmuniteetin tutkiminen. Kongenitaalisten infektioiden diagnostiikka.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

ATK-pyyntö

Potilaan esivalmistelu

Akuuttia tautia epäiltäessä mielellään pariseerumit, IgM-tutkimukseen sekä immuniteetin selvittämiseen riittää 1 seeruminäyte.

Näyteastia

seeruminäyte: seerumiputki 5/4 ml
selkäydinnestenäyte (likvor): tehdaspuhdas kierrekorkillinen muoviputki 3 – 10 ml 

Näyte

0.5- 1 ml seerumia ja/tai likvoria
Likvorinäytteen rinnalla tulee tutkia samanaikaisesti otettu seeruminäyte.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Säilytys jääkaapissa enintään viikonlopun yli, kuljetus huoneenlämmössä.

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen (EIA IgG, ELFA IgM)

Tulos valmiina

Viikon kuluessa

Viiteväli

RubeAbG: 
alle 10 IU/ml: ei vihurirokko IgG vasta-aineita
10-15 IU/ml: tulos raja-arvotasoa
yli  15 IU/ml: on vihurirokko IgG vasta-aineita

RubeAbM: negatiivinen

Vastauksiin liitetään lausunto

Tulkinta

Merkitsevä (yli 3-kertainen) IgG vasta-ainetason nousu tai positiivinen IgM ovat osoituksena tuoreesta vihurirokosta.

Positiivinen IgG-vasta-ainelöydös osoittaa testattavan joskus sairastaneen vihurirokkoinfektion tai saaneen vihurirokkorokotuksen. Väestöstä noin 95 %:lla on vasta-aineita ja MPR-rokotuksella vasta-aineprevalenssi pyritään säilyttämään. Vasta-ainetasoa yli 15 IU/ml pidetään yleensä suojaavana, joskin satunnaisia reinfektioita on raportoitu henkilöillä, joilla on matala vasta-ainetaso.

Virhelähteet

IgM luokan reumafaktori häiritsee IgM määritystä ja saattaa aiheuttaa väärän positiivisen IgM tuloksen. Tarvittaessa näyte voidaan tällaisessa tapauksessa tutkia jatkotutkimuksella, jossa poistetaan häiritsevät tekijät.