Johdanto

Tyypin I diabeteksessa insuliinia tuottavat beeta-solut tuhoutuvat hitaasti. Taudin puhkeamiseen voi mennä useita vuosia. Autoimmuuniprosessissa muodostuu vasta-aineita, joita voidaan määrittää verestä. Glutamaattidekarboksylaasin vasta-ainemääritystä voidaan käyttää diabeteksen tyyppi I:n varhaiseen diagnostiikkaan. Näitä vasta-aineita esiintyy tietyissä neurologisissa taudeissa, kuten Stiff person- oireyhtymä ja limbinen enkefaliitti.

Indikaatiot

Tyypin 1 diabeteksen, varsinkin vanhemmalla iällä alkavan diabeteksen sekä prediabeteksen diagnostiikka, polyendokrinopatioiden diagnostiikka. ”Stiff person”- oireyhtymän, epätyypillisten epilepsioiden ja limbisen enkefaliitin diagnostiikka.

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

0.5 ml seerumia

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Säilytys 7 vrk jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä, jos näyte on perillä vuorokauden kuluessa alihankintalaboratoriossa. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen menetelmä
 

Tulos valmiina

Noin kahden viikon kuluttua

Viiteväli

 alle 5 IU/ml

Tulkinta

Vastaus ilmoitetaan kansainvälisinä yksikköinä (IU) millilitraa kohtaan.

Arvot yli 5 IU/ml tulkitaan positiivisiksi.

Gad-entsyymi on tärkeä tyypin 1 diabeteksen autoantigeeni. Gad-vasta-aineita esiintyy 65-80%:lla potilaista taudin puhkeamisen aikaan. Vasta-aineet edeltävät kliinisen taudin puhkeamista joskus vuosilla ja säilyvät positiivisina kauan.

Tyypin 1 diabeteksen lisäksi Gad-vasta-aineita tavataan useissa keskushermoston immuunitaudeissa. Vasta-aineiden taso voi näissä olla huomattavasti korkeampi kuin diabeteksessa. Vasta-aineita todettiin ensin nk. ”stiff person” – oireyhtymää sairastavilla potilailla. Myöhemmin niitä on todettu pikkuaivoataksia- ja epilepsia-oireisilla potilailla . Myös GAD-vasta-aineisiin liittyvä limbinen enkefaliitti on kuvattu. Potilaat ovat usein naisia ja heillä voi olla muitakin autoimmuunitauteja.