Johdanto

Interleukiini 6 ja interleukiini 8 ovat proinflammatorisia sytokiineja, jotka toimivat tulehduksen välittäjäaineina.

Indikaatiot

Tulehduksen ja sepsiksen diagnostiikka.

Potilaan esivalmistelu

Interleukiinitutkimukset eivät sovellu hajautettuun näytteenottoon; näytteenotto on mahdollista varmimmin keskussairaaloiden laboratorioissa.

Näyteastia

P -IL6: EDTA-putki 5/3 ml

S -IL8: esijäähdytetty seerumiputki 5/4 mlPDF::SIVUNVAIHTO

Näyte

P -IL6: 1 ml EDTA-plasmaa. Plasma erotetaan ja pakastetaan heti sentrifugoinnin jälkeen.

S -IL8: 1 ml seerumia. Näyte otetaan kylmänäytteenottona seerumiputkeen. Seerumi erotetaan välittömästi sentrifugoinnin jälkeen ja pakastetaan.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näytteiden säilytys ja lähetys pakastettuna. Näytteen saa pakastaa vain kerran. 

Menetelmä

P -IL6: Elektrokemiluminesenssi (ECLIA)

S -IL8: Immunokemiluminometrinen (CLIA)

Tulos valmiina

P -IL6: Viikon kuluessa

S -IL8: Kahden viikon kuluessa

Viiteväli

P -IL6: alle 7.0 ng/l

S -IL8: alle 15 pg/ml

Tulkinta

Interleukiini 6:n (IL6) ja interleukiini 8:n (IL8) määrityksiä voi käyttää lisätutkimuksina arvioitaessa, onko potilaalla systeeminen tulehdus (systemic inflammatory response syndrome, SIRS) sekä arvioitaessa tulehduksen voimakkuutta. Systeemisen tulehduksen voi aiheuttaa sepsis, trauma tai palovamma, autoimmuunitauti tai sydäninfaktin jälkitila. Sytokiinien pitoisuus nousee jo ennen CRP:n kohoamista.

Interleukiini 8 (IL-8) on monien solujen, kuten neutrofiilien, T-solujen, makrofaagien, fibroblastien, keranosyyttien, maksa- ja luusolujen, epiteelisolujen sekä endoteliaalisten solujen syntetisoima CXC kemokiini, jota tuotetaan tulehdusreaktiossa tai patogeenien (virukset, bakteerit) aiheuttaman reaktion seurauksena. IL-8:n on tulehdusreaktion ensisijainen kemotaktinen sytokiini, joka vetää puoleensa neutrofiilejä, basofiilejä ja T-soluja ja aktivoi niitä ja on yksi tulehdusreaktion ja immuniteetin pääasiallisia välittäjäaineita. IL-8 ansiosta neutrofiilit fagosytoivat vieraat antigeenit. Se on myös voimakas angiogeeninen tekijä, jonka vaikutuksesta neutrofiilit siirtyvät verenkierrosta ympäröiviin kudoksiin.

IL-8:lla on myös yhteys patologiseen angiogeneesiin, jota nähdään ateroskleroosin, malignien kasvainten, diabeettisen retinopatian ja reumatautien yhteydessä (reumaattinen artriitti). Osa näistä vaikutuksista välittynee VEGF:n kautta. Kohonneita pitoisuuksia nähdään mm. seerumissa ja likvorissa esim. sydäninfarktin yhteydessä. Malignien kasvainten yhteydessä IL-8 edistää kasvainten invasiivisuutta ja metastasointia.

Kohonneita seerumipitoisuuksia on kuvattu mm. invasiivisessa rakkosyövässä ja non-Hodgkin lymfoomassa. IL-8 nousee myös mm. eturauhasen tulehduksissa, pyelonefriiteissä, vastasyntyneiden bakterielleissa sairaalainfektioissa, korion-amnioniiteissä, keuhkosairauksissa kuten kehittyvässä äkillisessä hengitysvaikeusoireyhtymässä eli ARDS:ssa (acute respiratory distress syndrome) sekä osteomyeliitissä. Isotooppileimattua IL-8:aa on käytetty myös tulehduspesäkkeiden kuvantamisessa.