Tulosta

Tutkimus:
IMMUNOGLOBULIINI, KEVYTKETJUT, VAPAAT (seerumista)
näytä tutkimukset

Luokitus:
Mikrobiologia

Käyttöönottopäivä:
27.9.2022

4949 • S -IgLc-V

4949 • S -IgLc-V

Johdanto

Yli 99 % seerumin kappa- ja lambdaketjuista esiintyy sidotussa muodossa kokonaisten immunoglobuliinimolekyylien rakenneosana. Sidottujen kappa- ja lambdaketjujen ristireaktio seerumin vapaiden kevytketjujen määrityksessä on vain 0,03 – 0,4 %, joten määritys on hyvin spesifinen. Menetelmä soveltuu diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan plasmasolutaudeissa, joissa muodostuu vapaata monoklonaalista kevytketjua sisältävää M-komponenttia: kevytketjumyelooma, nonsekretorinen myelooma (NSM), kevytketjua muodostavat plasmasytoomat, primaarinen amyloidoosi ja kevytketjukertymätaudit (light-chain deposition disease).

Indikaatiot

M-komponentteja tuottavien sairauksien, erityisesti kevytketjumyelooman, nonsekretorisen myelooman, kevytketjua muodostavan plasmasytooman, primaarisen amyloidoosin ja kevytketjukertymätautien diagnostiikka ja hoidon seuranta.

Näyte

1 ml seerumia. Näytteen voi ottaa seerumigeeliputkeen.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy viikon +4°C, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. Voidaan lähettää  huoneenlämmössä.

Menetelmä

Immunonefelometria.

Tulos valmiina

Tutkimus suoritetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin.

Viiteväli

Vapaa kappaketju:  S -IgLcK-V 3.3 – 19.4 mg/l
Vapaa lambdaketju: S -IgLcL-V 5.7 – 26.3 mg/l
Kappa-lambda-suhde: S -K/L-s-V 0.26 – 1.65

Tulkinta

Nonsekretorisessa myeloomassa (NSM) ei taudin määritelmän mukaan perinteisellä elektroforeesilla todeta M-komponenttia seerumista tai virtsasta. Immunofiksaatiolla saadaan joskus osoitetuksi vapaata kevytketjua. Kirjallisuuden mukaan vapaiden kevytketjujen määrityksellä seerumista voidaan todeta viiterajan ylittävä määrä vapaata kappa- tai lambdaketjua lähes 70 %:lla NSM-potilaista.

Kokonaista immunoglobuliinia tuottavissa myeloomissa esiintyy pääasiallisen M-komponentin ohella usein pieniä määriä vapaata monoklonaalista kevytketjua, joten seerumin vapaiden kevytketjujen määritys voi antaa lisäinformaatiota. Kuitenkin elektroforeesi ja immunofiksaatio ovat niissä tapauksissa suositeltavin diagnostinen menetelmä. Kokonaisen M-komponentin sidottu kevytketju voi suuren ylimäärän esiintyessä virheellisesti nostaa saatua vapaan kevytketjun määritystulosta, vaikka ristireaktio onkin pieni. Käytettävät vasta-aineet eivät erota toisistaan monoklonaalisia ja polyklonaalisia vapaita kevytketjuja. Monoklonaalisuuden puolesta puhuu viitealueesta selvästi poikkeava kappa/lambda-suhde.

Seerumin vapaiden kevytketjujen pitoisuus voi lisääntyä myös polyklonaalisesti mm. seuraavissa tiloissa: polyklonaalinen hypergammaglobulinemia, munuaisten vajaatoiminta (vähentynyt kevytketjueritys), autoimmuunitaudit (tavallisimmin SLE), tyypin 1 diabetes, sarkoidoosi ja krooniset infektiot (esim. tuberkuloosi). Tällöin vapaan kappa- ja lambdaketjun pitoisuus ovat molemmat koholla, mutta niiden suhde on viitealueella.

Virhelähteet

Korkeissa pitoisuuksissa menetelmä voi antaa virheellisen matalaa tulostasoa. Tuloksia tulee aina tulkita yhdessä muiden laboratoriotulosten kanssa potilaan kliininen tila huomioiden.