Johdanto

Vakuolisoituneita lymfosyyttejä tavataan lysosomaalisissa kertymäsairauksissa.Vakuolit sijaitsevat solun sytoplasmassa ja ovat alkuperältään laajentuneita lysosomeja, joihin on kertynyt hajoamatonta aineenvaihduntatuotetta.

Indikaatiot

Epäily lysosomaalisesta kertymäsairaudesta. Tutkimus on tarkoitettu seulontakokeeksi.

Näyteastia

Kapillaariverestä Sysmex SP-Slides -laseille tehdyt sivelyvalmisteet (4 kpl) 

Näyte

Sivelyvalmisteet (4 kpl) tehdään kapillaariverestä suoraan objektilasille. Objektilaseina käytetään Sysmex SP-Slides -laseja, joissa on katkaistut kulmat.Kertanäyte riittää seulontutkimukseen. EDTA-verta ei saa käyttää, sillä EDTA- antikoagulantti voi  aiheuttaa solujen vakuolisoitumista.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näytteen säilytys ja kuljetus huoneenlämmössä.

Menetelmä

Perifeerisen veren sivelyvalmiste värjätään May-Grünwald-Giemsa -menetelmällä ja mikroskopoidaan. Tutkitaan keskimäärin 200 lymfosyytin otos.

Tulos valmiina

Arkipäivisin maanantaista perjantaihin

Viiteväli

B -Vakuly: arvio 0 – 1 (0 = negat, 1 = posit)

Vakuolisoituneita lymfosyyttejä ei normaalisti ole.

Tulkinta

Vakuolisoituneiden lyfmosyyttien osuus vaihtelee sairaudesta riippuen. Vakuolisoituneiden lymfosyyttien osoittaminen on löydös, joka lähinnä vahvistaa epäilyä lysosomaalisesta kertymäsairaudesta.  Negatiivinen tulos ei siten poissulje lysosomaalisen kertymäsairauden mahdollisuutta. Jos epäily metabolisesta sairaudesta on vahva, voi testin tarvittaessa uusia esimerkiksi 6 kk:n kuluttua. Lysosomaalisen kertymäsairauden spesifinen diagnoosi tapahtuu biokemiallisten tutkimusten perusteella.