Johdanto
Koriongonadotropiini (hCG) on istukkakudoksen syntetisoima glykoproteiinihormoni. Se ylläpitää raskauden alussa keltarauhasen ja myöhemmin sikiön kivesten hormonieritystä.
Indikaatiot
Sekä normaalin että kohdunulkoisen raskauden toteaminen.
Näyteastia
Tehdaspuhdas muoviputki/-astia.
Näyte
U -hCG-O: 1 ml aamun ensimmäistä virtsaa. Virtsanäytteessä ei saa olla säilöntäaineita.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Virtsanäyte säilyy kaksi vuorokautta jääkaapissa, pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Lähetys säilytyslämpötilojen mukaisesti kylmänäytteenä tai pakasteena.
Menetelmä
Immunokromatografinen koriongonadotropiinin osoitusreaktio. Herkkyysraja 25 U/l.
Tulos valmiina
Päivystystutkimus
Viiteväli
Vastaus on kvalitatiivinen: negatiivinen/positiivinen.
Tulkinta
Negatiivinen terveillä miehillä ja terveillä, ei-raskaana olevilla naisilla. Testi osoittaa raskauden jopa yhden vuorokauden kuluttua kuukautisten poisjäämisestä. Hyvin laimeissa alkuraskauden virtsanäytteissä hCG-pitoisuus saattaa olla liian alhainen todettavaksi.
Virhelähteet
Eräissä poikkeustapauksissa istukkahormonia voi tulla virtsaan muualtakin kuin istukasta ja aiheuttaa väärän raskaustulkinnan. Syynä voi olla esim. keskenmeno, munasarjakysta, kives-, eturauhas-, rinta- tai keuhkosyöpä tai istukkahormonia sisältävä lääkitys. Väärän negatiivisen tuloksen voi aiheuttaa nesteenpoistolääkityksestä tai sairaudesta johtuva laimea virtsa. Antibioottien, alkoholin, huumeiden, ehkäisypillereiden tai kipulääkkeiden käyttö ei testiä häiritse. Raskaana olevalla naisella hCG-pitoisuus on suurimmillaan aamuvirtsassa, mutta testin voi tehdä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Joissain tapauksissa potilaalla saattaa olla epäspesifisiä tai spesifisiä vasta-aineita hiiren immunoglobuliineille, joita testi sisältää. Vasta-aineita voi muodostua mm. koe-eläinhoitajilla ja potilailla, joita on hoidettu hiiren immunoglobuliineja tai niiden osia sisältävillä lääkevalmisteilla. Testiä häiritsevät vasta-aineet eivät kuitenkaan normaalisti erity virtsaan. Testi havaitsee kokonaisen hCG-molekyylin, mutta ei totea luotettavasti sen vapaata beeta-alayksikköä tai muita hajoamistuotteita.