Johdanto

Pankreatiitin diagnostiikassa seerumin lipaasimäärityksillä voi olla lisäarvoa, mikäli amylaasiaktiivisuus on viitevälillä tai seerumin amylaasin alkuperästä on epäselvyyttä. Seerumin lipaasin kliinistä käyttöarvoa on lisännyt määritysmenetelmien optimointi viime vuosikymmenellä. Lipaasiaktiivisuutta on haiman lisäksi mahasuolikanavassa ja eräissä muissa kudoksissa. Aktiivisuusero haimakudoksen ja seerumin välillä on kuitenkin noin 20000-kertainen, mistä johtuen lipaasimääritys on pankreatiitin diagnostiikassa amylaasia spesifisempi.

Indikaatiot

Pankreatiitin diagnostiikka.

Potilaan esivalmistelu

10 – 14 tunnin paasto näytteenottoa edeltävästi.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml

Näyte

1 ml paastoseerumia.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 7 vrk jääkaapissa, lähetys kylmässä tai huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Kolorimetrinen

Tulos valmiina

Arkipäivisin 2-3 vrk:n kuluessa näytteen saapumisesta alihankintalaboratorioon.

Viiteväli

12 – 53 U/l

Tulkinta

Akuutin pankreatiitin yhteydessä aktiivisuus kohoaa ainakin 3-5 kertaiseksi. Tämän lisäksi lipaasiaktiivisuus nousee ulkusperforaatiossa, peritoniiteissa ja joskus hepatiiteissakin. Sen sijaan sylkirauhasten toiminta ei vaikuta lipaasitasoihin samalla tavalla kuin seerumin amylaasitasoihin. Akuutissa pankreatiitissa seerumin lipaasiaktiivisuus on koholla kauemmin kuin amylaasiaktiivisuus.