Johdanto

Lamotrigiini on epilepsialääke, jota käytetään epilepsian hoidon lisäksi myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Lamotrigiinin teho epilepsian hoidossa perustuu jännitteestä riippuvan Na+-kanavan salpaukseen, mikä estää liian tiheiden purkausten esiintymisen. Lamotrigiini imeytyy suolistosta nopeasti ja täydellisesti, ilman merkittävää ensivaiheen metaboliaa ja sitoutuu 50-60 %:sti plasman proteiineihin. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 1-3 tuntia suun kautta tapahtuneen annostuksen jälkeen. Puoliintumisaika vaihtelee yksilöiden välillä, mutta on keskimäärin noin 24 tuntia. Fenytoiini, karbamatsepiini, fenobarbitaali ja primidoni kiihdyttävät lamotrigiinin metaboliaa ja lyhentävät puoliintumisajan noin 15 tuntiin. Valproaatti pidentää lamotrigiinin puoliintumisaikaa jopa 70 tuntiin. Lamotrigiini ei vaikuta muiden epilepsialääkkeiden farmakokinetiikkaan.

Indikaatiot

Lamotrigiinihoidon seuranta.

Potilaan esivalmistelu

Näyte otetaan yleensä aamulla ennen seuraavaa lääkeannosta. Jos käytössä on iltalääkitys, otetaan näyte mahdollisimman myöhään loppuiltapäivästä.

Näyteastia

Seerumiputki 5/4 ml, geelitön

Näyte

1 ml seerumia, lapset vähintään 200 µl. Seerumi erotellaan sentrifugoinnin jälkeen.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy huoneenlämmössä 5 vrk, kylmässä 14 vrk. Lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Massaspektrometrinen (LC-MS/MS)

Tulos valmiina

Noin viikon kuluessa

Viiteväli

Terapeuttinen alue: 12 – 59 µmol/l. Toksisia oireita voi esiintyä pitoisuuksilla yli 78 umol/l.

Yhdistelmähoidoissa muiden epilepsialääkkeiden kanssa optimaalinen pitoisuusalue on matalampi.

Yksikkömuunnoskerroin:
µmol/l = mg/l x 3.90

Tulkinta

Lamotrigiinille ei ole selvää terapeuttista pitoisuutta, joten yllä oleva hoitoalue on suuntaa antava. Huippupitoisuusaika 1- 3 tuntia p.o. Eliminaatiopuoliintumisaika 25 – 30 tuntia. Farmakokinetiikassa on suuria yksilöllisiä eroja. Samanaikaisesti annetut lamotrigiinin metaboliaa kiihdyttävät (esim. karbamatsepiini ja fenytoiini) ja estävät (valproaatti) epilepsialääkkeet muuttavat aineen eliminaation puoliintumisaikaa ja näin ollen pitoisuutta seerumissa.

Kirjallisuus:

Iivanainen M, Gaily E, Uudet epilapsialääkkeet, Duodecim 1995;111:751-58.