Johdanto
Erytropoietiini on munuaisten peritubulaarisolujen tuottama glykoproteiinihormoni, joka stimuloi punasolujen muodostusta. Veren alhainen happiosapaine lisää munuaisten erytropoietiinieritystä. Kuljetettavan kokonaishappimäärän lisääntyminen primaarisessa polysytemiassa alentaa erytropoietiinin tuottoa.
Indikaatiot
S -EPO: Polysytemioiden erotusdiagnostiikka. Renaalisen anemian selvittely. Täydentävä jatkotutkimus etiologialtaan epäselvien anemioiden selvittelyssä.
Am-EPO: Sikiön hapenpuutteen toteaminen komplisoituneissa raskauksissa.
Lähete/tutkimuksen tilaaminen
Mikäli seerumin erytropoietiinituloksesta halutaan lausunto, lähetetiedoissa tulisi mainita potilaan Hb tai HKR sekä mielellään myös pO2-arvo.
Näyteastia
S -EPO: seerumiputki tai seerumigeeliputki 5/4 ml
Am-EPO: tehdaspuhdas muoviputki 4 ml
Näyte
S -EPO: 1 ml (vähintään 0.8 ml) seerumia. Näyte otetaan klo 7 – 12 välillä ja jos mahdollista, mieluiten klo 8 – 10. Näyte voidaan ottaa geeliputkeen, mutta seerumi erotettava geelin päältä sentrifugoinnin jälkeen.
Am-EPO: 2 ml (vähintään 0.5 ml) lapsivettä.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
S -EPO: Näyte säilyy 5 vuorokautta jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Am-EPO: Näyte säilyy viikon jääkaapissa. Lähetys huoneenlämmössä, mikäli näyte on perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta, muutoin kylmälähetys. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.
Menetelmä
Immunokemiluminometrinen
Tulos valmiina
S -EPO: viikon kuluessa.
Am-EPO: Tekotiheys alihankintalaboratoriossa on arkipäivisin ja tulos on valmiina 2 työpäivän kuluessa. Kiireellisestä Am-EPO -näytteestä on ilmoitettava alihankintalaboratorioon ensisijaisesti kemistille p. 050 427 1548 tai työpisteeseen p. 040 6517 589. Näiden lisäksi kiireellisyystiedon voi soittaa Huslabin asiakasneuvontaan p. 09 471 72579.
Viiteväli
S -EPO: 4.3 – 29.0 IU/l
Am-EPO
normaali: alle 3.0 IU/l
raja-alue: 3.0 – 27 IU/l
kohonnut: yli 27 IU/l
Tulkinta
Seerumin erytropoietiinituloksen tulkinta riippuu potilaan Hb- tai HKR- ja pO2-arvosta. Mikäli munuaistoiminta on normaali, S -EPO on lisääntynyt anemiassa ja kaikissa tiloissa, joissa vallitsee kudoshypoksia. Jos Hb on normaali tai korkea ja punasolumassa kasvanut, lisääntynyt S -EPO viittaa sekundaariseen ja matala arvo primaariseen (polysytemia vera) erytrosytoosiin. Sen sijaan kuivumisesta johtuva Hb-tason nousu, jossa punasolumassa ei kasva (relatiivinen erytrosytoosi), ei vaikuta S -EPO -tasoon. Normaalilla S -EPO -tasolla ei kuitenkaan ole erytrosytoosissa poissuljennallista tai diagnostista arvoa erytrosytoosin etiologiasta riippumatta. Erytropoietiinilla ei ole todettu merkittävää vuorokausivaihtelua, joskin kirjallisuudessa asiasta on ristiriitaista tietoa. Vakioitu näytteenotto aamulla on kuitenkin suositeltavaa.
Lapsiveden erytropoetiinipitoisuus heijastaa sikiön plasmapitoisuutta, joka korreloi negatiivisesti veren happipitoisuuteen. Am-EPO -pitoisuus on osoittautunut erittäin hyödylliseksi komplisoituneissa raskauksissa sikiön hapenpuutteen toteamisessa. Tällaisia tiloja esiintyy useimmiten äidin insuliinihoitoisen diabeteksen, rhesusimmunisaation, pre-eklampsian ja hypertension yhteydessä, jolloin lapsiveden erytropoetiini on usein korkeampi kuin normaaliraskauksissa. Am-EPO kannattaa määrittää, kun lapsivesipunktio tehdään keuhkojen kypsyyden arvioimiseksi tai hemolyysin arvioimiseksi. Toistuvissa näytteissä todettu nopeasti nouseva pitoisuus on merkki pahenevasta ja sikiön henkeä uhkaavasta tilanteesta.