Johdanto

B1-vitamiinilla eli tiamiinilla on tärkeä osuus hiilihydraattiaineenvaihdunnassa ja solujen energian tuotossa. Elimistössä tiamiini esiintyy vapaana sekä mono-, di- ja trifosfaattina. Tiamiinidifosfaatti on fysiologisesti aktiivinen B1-vitamiinimuoto ja sen osuus kokonaistiamiinista on noin 80 %.

Indikaatiot

Tiamiinin puutoksen toteaminen. Wernicke-Korsakoffin syndrooman epäily.

Potilaan esivalmistelu

10-14 tunnin paasto. B1-vitamiinitaso tulisi määrittää ennen tiamiinihoidon aloittamista.

Näyteastia

EDTA-putki 5/3 ml, valolta suojaus

Näyte

2 ml EDTA-kokoverta, lapset vähintään 0.3 ml. Antikoagulantti on sekoitettava näytteeseen huolellisesti, koska hyytymät alentavat tulosta virheellisesti. Näyte on suojattava valolta.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy jääkaapissa 7 vrk, minkä sisällä kylmälähetys. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Nestekromatografinen (HPLC)

Tulos valmiina

Viikon kuluessa.

Viiteväli

60 – 230 nmol/l

Tulkinta

Tiamiinivaje johtuu puutteellisesta ja yksipuolisesta ravinnosta tai imeytymishäiriöstä. Elimistön varastot ovat niukat ja puutostila voi kehittyä helposti muutamassa viikossa, jos B1-vitamiinin saanti estyy. Imeytyminen voi olla heikentynyt mm. korkean iän, runsaan alkoholin käytön, oksentelun tai suolistosairauden vuoksi. Lääkeaineista erityisesti diureettien on todettu voivan aiheuttaa tiamiinivajetta.

Lievän B1-vitamiinin vajeen oireita ja löydöksiä ovat uniongelmat, painon lasku, ärtyneisyys ja sekavuus. Pikkulapsilla, joiden äideillä on B1-vitamiinin puutos, voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua ja vaihtelevia suolisto-oireita ja myös hengenahdistusta ja syanoosia.

Vakava-asteinen B1-vitamiinin puutostila on beriberitauti, jossa esiintyy GI-oireiden lisäksi mm. sydämen toiminnan vajausta, perifeeristä neuropatiaa, polyneuropatiaa, enkefalopatiaa, ataksiaa ja dementiaa (mm. Wernicke-Korsakoffin syndrooma alkoholisteilla). B1-vitamiinin puutosta tavataan myös diabeetikoilla.

Kohonneita B1-vitamiinipitoisuuksia nähdään ei-paastonäytteiden ja B1-vitamiinisupplementaation yhteydessä.

Hoitovaste B1-vitamiinin puutteelle on yleensä nopea, eikä B1-vitamiinin yliannostuksen varaa ole, lukuun ottamatta harvinaisia anafylaktisia reaktioita i.v.-annon yhteydessä.

Potilaan B1-vitamiinistauksen arviointiin soveltuu parhaiten analyysi kokoverestä (punasolujen tiamiinidifosfaatti), koska vain alle 10 % verenkierron B1-vitamiinista on seerumissa.

Lisätiedot

Alihankintalaboratorio: Vita Laboratoriot Oy