Johdanto

Fenytoiini on epilepsialääke. Peroraalisen annoksen jälkeen huippupitoisuus seerumissa saavutetaan 3 – 12 tunnin kuluttua, i.m. ja rektaalisen annoksen jälkeen hitaammin. Fenytoiinin puoliintumisaika vaihtelee välillä 6 – 60 tuntia ollen keskimäärin n. 20 tuntia. Vakaa tila saavutetaan 2 – 3 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta. Fenytoiinin metaboliaa voivat nopeuttaa tai hidastaa monet muut lääkeaineet.

Indikaatiot

Lääkehoidon seuranta.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Pyynnön lähete/lisätieto -kohtaan on hyvä merkitä lääkkeen edellinen ottoajankohta ja annos sekä soveltuvin osin muu lääkitys.

Potilaan esivalmistelu

Verinäyte otetaan, mikäli mahdollista ennen tavanomaista aamuannosta. Fenytoiini-infuusiossa hoitavan lääkärin ohjeiden mukaan.
Käytettäessä fosfenytoiinia (Pro-Epanutin) näytettä ei tule ottaa ainakaan kahteen tuntiin infuusion jälkeen eikä neljään tuntiin lihakseen annetun injektion jälkeen. 

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

S -Fenyt: 1 ml seerumia.

S -FenytV: 2 ml seerumia, lapset vähintään 1.2 ml.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näytteiden säilytys jääkaapissa 4 vrk, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

S -Fenyt: Immunoturbidimetrinen määritys (oma tuotanto).
S -FenytV: Fluoresenssipolarisaatioimmunologinen määritys ultrafiltraation (+25 C) jälkeen (alihankinta).

Tulos valmiina

S -Fenyt: Samana päivänä, myrkytysepäilyissä päivystystutkimus.
S -FenytV: 2-3 arkipäivää.

Viiteväli

S -Fenyt: hoitopitoisuus 40 – 80 µmol/l
S -FenytV: hoitopitoisuus 3 – 10 µmol/l

Tulkinta

Fenytoiinin aiheuttamia toksisia oireita voi esiintyä vaikka kokonaispitoisuus olisi vielä terapeuttisella tasolla.

Vapaan fenytoiinin osuutta voivat nostaa esim. runsaasti proteiineihin sitoutuvat lääkeaineet, uremia, raskaus ja hypoalbuminemia. Mikäli käytetään fosfenytoiinia (Pro-Epanutin) ja näyte otetaan alle kaksi tuntia infuusion lopettamisen tai alle neljä tuntia lihakseen annetun injektion jälkeen, on veressä vielä muuttumatonta fosfenytoiinia. FenytV-menetelmä ristireagoi vain vähäisessä määrin fosfenytoiinin kanssa, joten se mittaa varsin tarkasti fenytoiinia näissäkin tilanteissa, mutta yleisesti menetelmän toistettavuus hoitoalueen alarajalla on vain kohtalainen.