Johdanto
Sytomegalovirus (CMV) kuuluu herpesvirusten ryhmään. Sen aiheuttama tauti on yleinen ja noin puolet suomalaisista on sairastanut sen aikuisikään mennessä ja ¾ elinaikanaan. Primaaritaudin oireita ovat yleensä pitkittynyt kuumeilu, kurkkukipu, päänsärky ja imusolmukesuurentumat kaulalla ja muuallakin, ja osalla potilaista todetaan verenkuvamuutoksia ja maksa-arvojen nousua. Taudinkuva muistuttaa monesti EBV:n aiheuttamaa mononukleoositautia. Raskauden aikana äidin primaari-infektio voi tarttua sikiöön ja aiheuttaa vakavan taudin. Primaaritaudin jälkeen virus jää pysyvästi elimistöön ja voi reaktivoitua myöhemmin erityisesti immuunipuutteisilla (esim. elinsiirto- ja AIDS-potilaat) joko primaaritaudin tyyppisellä taudinkuvalla tai esim. paksusuoli- tai keuhkomanifestaationa. Vaikeisiin taudinkuviin on käytössä lääke.
Indikaatiot
Tuoreen primaarin CMV-infektion toteaminen, mm. mononukleoosi, lymfadeniitti, epäselvä raskauden aikainen kuumeilu, kongenitaalisen infektion epäily. CMV-immuniteetin selvittäminen. Transplantaatio- ja immunosupressiopotilaiden reaktivaatiotilanteiden selvittelyssä CMV nukleiinihapon osoitustesti (-CMVNh) on ensisijainen tutkimus.
Näyteastia
Seerumigeeliputki 5/4ml.
Näyte
1 ml seerumia.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Seerumi tulee erotella näytteenottopäivänä. Seeruminäyte säilyy 4 vrk jääkaappilämpötilassa, kuljetus huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys (ja tällöin kuljetus) pakastettuna.
Menetelmä
Entsyymi-immunologinen määritys IgG- ja IgM-luokan vasta-aineille. Primaari-infektion ajankohdan arviointi IgG- luokan vasta-aineiden aviditeettimäärityksellä näytteistä, joissa sekä IgG- että IgM- luokkien vasta-aineet ovat positiiviset.
Tekotiheys
Kolme kertaa viikossa
Tulos valmiina
Viikon kuluessa
Tulkinta
IgG vasta-aineista vastataan kvantitatiivinen tulos (<12 U/mL=negatiivinen; ≥12 U/mL=positiivinen), IgM:ssä kvalitatiivinen tulos (pos, pos/neg, neg). Tulkinnassa käytetään valmistajan ilmoittamia viitearvoja. Vastaukseen liitetään tarvittaessa lausunto.
Koska määrityksessä mitataan sekä IgG että IgM vasta-aineita, primaari-infektion diagnostiikassa yleensä yksittäisnäyte on riittävä. Tällöin IgM positiivisuus viittaa tuoreeseen/äskettäiseen primaari-infektioon. Mikäli sekä IgG että IgM ovat positiiviset, näytteestä tehdään lisäksi kertaalleen IgG vasta-aineiden aviditeettitutkimus primaari-infektion ajankohdan selvittämiseksi. Aviditeettitulos kirjataan vastaukseen ja siitä annetaan lausunto. IgG vasta-aineiden aviditeettitutkimuksen voi myös erikseen pyytää muista IgG-positiivisista näytteistä (Immunologia, p. 03-31176568).
Toisinaan vasta-ainetasojen muutosten ja mahdollisen IgG serokonversion, sekä IgG vasta-aineiden aviditeetin maturaation osoittamiseksi voidaan tarvita II-näyte. Pelkkä IgG-positiivisuus viittaa yleensä vanhaan immuniteettiin. Re-infektio- ja re-aktivaatiotilanteissä serologinen vaste on vaihteleva ja tällöin ensisijainen tutkimus on CMV nukleiinihapon osoitustesti (-CMVNh).
Virhelähteet
Virusinfektioihin monesti liittyvä polyklonaalinen IgM-vaste voi aiheuttaa matalaa epäspesifistä reaktiivisuutta IgM:ssä. Vaikka näytteen hemolyyttisyydellä, lipeemisyydellä, korkealla bilirubiinipitoisuudella tai toistetuilla sulatussykleillä ei ole todettu oelvan vaikutusta testituloksiin, tälläisistä näytteistä ei suositella määrityksiä tehtäväksi.