Johdanto
Proteiinia erittyy normaalisti virtsaan hyvin vähäisiä määriä, kun glomerulussuodoksessa todettavat proteiinit reabsorpoidaan lähes täydellisesti tubuluksissa. Vuorokausivirtsassa on proteiinia tavallisesti alle 0.10 g, josta suurin osa muodostuu albumiinista ja muut seerumin proteiinit kuten immunoglobuliinit ovat selvästi pienemmässä roolissa. Lisääntynyttä valkuaisvirtsaisuutta voi esiintyä mm. munuaisten eriasteisissa toimintahäiriöissä ja tulehduksissa, virtsatieinfektioissa ja virtsateiden kasvainten yhteydessä. Myös suurien proteiinimäärien vapautuminen verenkiertoon saattaa johtaa munuaisten reabsorptiokyvyn ylittymiseen. Proteinurian puuttuminen ei sulje pois vakavaa munuaissairautta.
Indikaatiot
Proteinurian diagnosointi ja seuranta.
Näyteastia
dU-Prot, U-Prot ja U -ProKre: keräysastia / tehdaspuhdas muoviputki 4 ml
Näyte
dU-Prot: 1 ml (- 4 ml) vuorokausivirtsaa. Keräysastia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Virtsa sekoitetaan ja tilavuus mitataan. Analysoitavaksi lähetetään 4 ml:n putki.
Putkitarraan kirjataan keräyksen aloitus- ja lopetusajan päivämäärä ja kellonaika minuuttien tarkkuudella sekä keräysvirtsan tilavuus.
U -Prot ja U -ProKre: 1 ml (- 4 ml) kertavirtsaa. Suositeltavin näyte on aamun ensimmäinen virtsa kokonaisuudessaan. Koko kertavirtsa sekoitetaan ja analysoitavaksi lähetetään 4 ml:n putki vakuumisti täytettynä.
Lapset U -ProKre: näytteeksi käy tarvittaessa keskisuihkunäyte, näytemäärä vähintään 1 ml.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näyte säilyy viikon jääkaappilämpötilassa, lähetys huoneenlämmössä.
Menetelmä
Fotometrinen
Tekotiheys
Arkipäivisin
Tulos valmiina
Seuraavana arkipäivänä
Viiteväli
U -Prot | alle 0.10 g/l |
dU-Prot |
alle 0.15 g |
U -ProKre on U -Prot jaettuna U -Krea -tuloksella ja yksikkö g/mol.
alle 6 kk | ≤ 80 g/mol |
6 kk – alle 12 kk | ≤ 60 g/mol |
1 v | ≤ 45 g/mol |
2 – 3 v | ≤ 30 g/mol |
yli 3 v | ≤ 20 g/mol |
Tulkinta
Proteiinieritys virtsaan voi lisääntyä munuaisperäisestä tai munuaisten ulkopuolisesta syystä ja osiltaan näiden yhteisvaikutuksesta. Renaalisessa proteinuriassa glomerulusten läpäisevyys proteiineille on suurentunut tai tubulusten proteiinien reabsorptiokyky heikentynyt. Tubulusten reabsorptiokapasiteetti voi myös ylittyä esim. myelooman, hemolyysin tai lihasvaurion aiheuttamien veren suurien proteiinimäärien seurauksena, jolloin proteinurian syy on prerenaalinen. Postrenaalista proteinuriaa esiintyy pääsääntöisesti alempien virtsateiden tulehdusten ja kasvainten yhteydessä.
Voimakkaan fyysisen rasituksen, tulehdustautien ja kuumeen yhteydessä saattaa joskus ohimenevästi ilmetä lisääntynyttä proteiinieritystä virtsaan. Ortostaattisessa proteinuriassa proteiinia todetaan virtsassa poikkeavassa määrin pystyasennossa, mutta ei makuuasennossa.
Virhelähteet
Määritystä häiritsevät hemoglobiini sekä lääkeaineista erityisesti levodopa terapeuttisena pitoisuutena. Kelatiinipohjaiset plasmakorvikkeet nostavat virheellisesti virtsan proteiinipitoisuutta.