Tulosta

Tutkimus:
KALSIUM (virtsasta)
näytä tutkimukset

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
28.4.2020

2011 • dU-Ca

2016 • U -Ca

9612 • U -CaKre

Johdanto

Vuorokausivirtsan kalsiumerityksen määrittämisellä on merkitystä lisäkilpirauhastoiminnan arvioinnissa. Virtsaeritykseen vaikuttavat kuitenkin ravinnon kalsiummäärä, suolen absorptiotoiminta ja munuaisfunktio.

Tiedustelut

Kemian laboratorio, p. 03 311 76539

Indikaatiot

Lisäkilpirauhastoiminnan ja D-vitamiinin aineenvaihdunnan tutkiminen.

Näyteastia

dU-Ca, U -Ca ja U -CaKre: säilöntäaineeton muoviputki 5/4 ml

Näyte

dU-Ca: 1 ml (- 4 ml) vuorokausivirtsaa. Keräysastia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja merkitään lähetteeseen. Vuorokausivirtsan pH säädetään tasolle 3 – 4 ennen määritystä ja analysoitavaksi otetaan 5 ml:n putki vakuumisti täytettynä. Määritys voidaan tehdä myös näytteestä, johon on keräyksen aikana lisätty säilöntäaineeksi 6 mol/l suolahappoa.

U -Ca ja U -CaKre: 1 ml (- 4 ml) kertavirtsaa. Koko kertavirtsa sekoitetaan ja analysoitavaksi lähetetään 5 ml:n putki vakuumisti täytettynä.
Lapset U -CaKre: näytteeksi käy tarvittaessa myös keskivirtsanäyte, miniminäytemäärä 1 ml.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 2 vrk huoneenlämmössä ja 4 vrk jääkaappilämpötilassa. Keräysastiat säilytetään yleisesti kylmässä keräyksen ajan. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Fotometrinen määritys.

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

dU-Ca  
aikuiset                 2.0 – 9.0 mmol
lapset, yli 2 v 1.3 – 4.0 mmol
lapset, alle 2 v 0.5 – 2.0 mmol

Kertavirtsasta määritetyille kalsiumille (2016 U -Ca) ja kreatiniiniin suhteutetulle kalsiumille (9612 U -CaKre) ei ole viitearvoja.

Tulkinta

Kalsiumin eritys lisääntyy kaikissa hyperkalsemioissa, joihin ei liity munuaisten vajaatoimintaa. Hyperkalsiuriaa tavataan myös metabolisen ja tubulaarisen asidoosin, Cushingin ja Addisonin taudin sekä steroidihoidon yhteydessä. Se on myös monien virtsatiekiviin johtavien aineenvaihduntahäiriöiden yksi löydös. Kalsiumin eritys on vähentynyt hypokalsemioissa ja tiatsididiureetteja käytettäessä. Tulosten arvioinnissa ravitsemuksella on merkittävä osuus, minkä takia yllämainitut, keskimääräiseen ravitsemukseen perustuvat viitevälit ovat vain suuntaa antavia.