Tulosta

Tutkimus:
KALSIUM, virtsa
näytä tutkimukset

Luokitus:
Kemia

Päivitetty:
30.7.2024

2011 • dU-Ca

2016 • U -Ca

9612 • U -CaKre

Johdanto

Vuorokausivirtsan kalsiumerityksen määrittämisellä on merkitystä lisäkilpirauhastoiminnan arvioinnissa. Virtsaeritykseen vaikuttavat kuitenkin ravinnon kalsiummäärä, suolen absorptiotoiminta ja munuaisfunktio.

Indikaatiot

Lisäkilpirauhastoiminnan ja D-vitamiinin aineenvaihdunnan tutkiminen.

Näyteastia

dU-Ca, U -Ca ja U -CaKre: keräysastia / tehdaspuhdas muoviputki 4 ml

Näyte

dU-Ca: 1 ml (- 4 ml) vuorokausivirtsaa. Vuorokausivirtsa kerätään astiaan, jossa on säilöntäaineena 10 ml 6 mol/l suolahappoa. Puolet säilöntäaineesta lisätään heti ensimmäisen virtsamäärän jälkeen keräysastiaan ja sekoitetaan virtsaan. Loput säilöntäaineesta lisätään keräyksen keskivaiheilla. Mikäli virtsaa erittyy vähän (≤ 100 ml), ei toista säilöntäainelisäystä tehdä. Keräysastia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja pH säädetään tasolle < 3 ennen määritystä. Analysoitavaksi lähetetään 4 ml:n putki.

Putkitarraan kirjataan keräyksen aloitus- ja lopetusajan päivämäärä ja kellonaika minuuttien tarkkuudella sekä keräysvirtsan tilavuus.

U -Ca ja U -CaKre: 1 ml (- 4 ml) kertavirtsaa. Koko kertavirtsa sekoitetaan ja analysoitavaksi lähetetään 4 ml:n putki vakuumisti täytettynä.
Lapset U -CaKre: näytteeksi käy tarvittaessa myös keskivirtsanäyte, miniminäytemäärä 1 ml.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy 2 vrk huoneenlämmössä ja 4 vrk jääkaappilämpötilassa. Keräysastiat säilytetään yleisesti kylmässä keräyksen ajan. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Fotometrinen

Tekotiheys

Arkipäivisin

Tulos valmiina

Vuorokauden kuluessa

Viiteväli

dU-Ca  
0 – 2 v 0.5 – 2.0 mmol
3 – 16 v 1.3 – 4.0 mmol
≥ 17 v 1.3 – 6.5 mmol
   
U -CaKre   
alle 1 v ≤ 2.2 mmol/mmol
1 v ≤ 1.5 mmol/mmol
2 v ≤ 1.4 mmol/mmol
3 – 4 v ≤ 1.1 mmol/mmol
5 – 6 v ≤ 0.8 mmol/mmol
7 – 17 v ≤ 0.7 mmol/mmol
≥ 18 v ≤ 0.6 mmol/mmol

Kertavirtsan kalsiumille (2016 U -Ca) ei ole viitearvoja.

Tulkinta

Kalsiumin eritys lisääntyy kaikissa hyperkalsemioissa, joihin ei liity munuaisten vajaatoimintaa. Hyperkalsiuriaa tavataan myös metabolisen ja tubulaarisen asidoosin, Cushingin ja Addisonin taudin sekä steroidihoidon yhteydessä. Se on myös monien virtsatiekiviin johtavien aineenvaihduntahäiriöiden yksi löydös. Riski munuaiskivien muodostumiselle lisääntyy, kun vuorokausieritys on naisilla yli 5 mmol ja miehillä yli 6.3 mmol.

Kalsiumin eritys on vähentynyt hypokalsemioissa ja tiatsididiureetteja käytettäessä.

Tulosten arvioinnissa ravitsemuksella on merkittävä osuus, minkä takia yllämainitut, keskimääräiseen ravitsemukseen perustuvat viitevälit ovat vain suuntaa antavia.