Johdanto
Vuorokausivirtsan kalsiumerityksen määrittämisellä on merkitystä lisäkilpirauhastoiminnan arvioinnissa. Virtsaeritykseen vaikuttavat kuitenkin ravinnon kalsiummäärä, suolen absorptiotoiminta ja munuaisfunktio.
Tiedustelut
Kemian laboratorio, p. 03 311 76539
Indikaatiot
Lisäkilpirauhastoiminnan ja D-vitamiinin aineenvaihdunnan tutkiminen.
Näyteastia
dU-Ca, U -Ca ja U -CaKre: säilöntäaineeton muoviputki 5/4 ml
Näyte
dU-Ca: 1 ml (- 4 ml) vuorokausivirtsaa. Keräysastia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja merkitään lähetteeseen. Vuorokausivirtsan pH säädetään tasolle 3 – 4 ennen määritystä ja analysoitavaksi otetaan 5 ml:n putki vakuumisti täytettynä. Määritys voidaan tehdä myös näytteestä, johon on keräyksen aikana lisätty säilöntäaineeksi 6 mol/l suolahappoa.
U -Ca ja U -CaKre: 1 ml (- 4 ml) kertavirtsaa. Koko kertavirtsa sekoitetaan ja analysoitavaksi lähetetään 5 ml:n putki vakuumisti täytettynä.
Lapset U -CaKre: näytteeksi käy tarvittaessa myös keskivirtsanäyte, miniminäytemäärä 1 ml.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Näyte säilyy 2 vrk huoneenlämmössä ja 4 vrk jääkaappilämpötilassa. Keräysastiat säilytetään yleisesti kylmässä keräyksen ajan. Lähetys huoneenlämmössä.
Menetelmä
Fotometrinen määritys.
Tulos valmiina
Arkipäivisin samana päivänä.
Viiteväli
| dU-Ca | |
| aikuiset | 2.0 – 9.0 mmol |
| lapset, yli 2 v | 1.3 – 4.0 mmol |
| lapset, alle 2 v | 0.5 – 2.0 mmol |
Kertavirtsasta määritetyille kalsiumille (2016 U -Ca) ja kreatiniiniin suhteutetulle kalsiumille (9612 U -CaKre) ei ole viitearvoja.
Tulkinta
Kalsiumin eritys lisääntyy kaikissa hyperkalsemioissa, joihin ei liity munuaisten vajaatoimintaa. Hyperkalsiuriaa tavataan myös metabolisen ja tubulaarisen asidoosin, Cushingin ja Addisonin taudin sekä steroidihoidon yhteydessä. Se on myös monien virtsatiekiviin johtavien aineenvaihduntahäiriöiden yksi löydös. Kalsiumin eritys on vähentynyt hypokalsemioissa ja tiatsididiureetteja käytettäessä. Tulosten arvioinnissa ravitsemuksella on merkittävä osuus, minkä takia yllämainitut, keskimääräiseen ravitsemukseen perustuvat viitevälit ovat vain suuntaa antavia.