Johdanto
Fosfaatti on elimistön tärkeä mineraaliaine. Sitä on kehon kaikissa soluissa suurimman osan ollessa luustossa (n. 85 %). Fosfaattia saadaan ravinnosta runsaasti, se absorboidaan suolesta miltei täydellisesti ja ylimäärä eritetään pääosin virtsaan.
Indikaatiot
Lisäkilpirauhassairauksien, D-vitamiinin puutosten, malabsorptioiden sekä munuaistautien diagnostiikka ja seuranta.
Lähete/tutkimuksen tilaaminen
Tutkimus 9613 U -PiKre ei ole tilattava tutkimus Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.
Näyteastia
fP-Pi: Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml
dU-Pi, U -Pi ja U -PiKre: keräysastia / tehdaspuhdas muoviputki 4 ml
Näyte
fP-Pi: 1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa, ei hemolyysiä. Suositellaan paastonäytettä.
dU-Pi: 1 ml (- 4 ml) vuorokausivirtsaa. Keräysastia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja pH säädetään tasolle alle 3 ennen määritystä. Analysoitavaksi lähetetään 5 ml:n putki. Määritys voidaan tehdä myös näytteestä, johon on keräyksen aikana lisätty säilöntäaineeksi 6 mol/l suolahappoa.
Putkitarraan kirjataan keräyksen aloitus- ja lopetusajan päivämäärä ja kellonaika minuuttien tarkkuudella sekä keräysvirtsan tilavuus.
U -Pi ja U -PiKre: 1 ml (- 4 ml) kertavirtsaa. Koko kertavirtsa sekoitetaan ja analysoitavaksi lähetetään 5 ml:n putki vakuumisti täytettynä.
Lapset U -PiKre: näytteeksi käy tarvittaessa myös keskivirtsanäyte, miniminäytemäärä 1 ml.
Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely
Sentrifugoitu ja eroteltu plasmanäyte sekä virtsanäyte säilyvät viikon jääkaappilämpötilassa. Lähetys huoneenlämmössä.
Menetelmä
Fotometrinen
Tekotiheys
Arkipäivisin
Tulos valmiina
Vuorokauden kuluessa
Viiteväli
| fP-Pi | |
| alle 1 kk | 1.50 – 2.60 mmol/l |
| 1 kk – 6 kk | 1.50 – 2.50 mmol/l |
| 7 kk – alle 2 v | 1.30 – 2.20 mmol/l |
| 2 – 12 v | 1.20 – 1.80 mmol/l |
| 13 – 16 v | 1.10 – 1.80 mmol/l |
| 17 v | 0.80 – 1.40 mmol/l |
| naiset, ≥ 18 v | 0.76 – 1.41 mmol/l |
| miehet, 18 – 49 v | 0.71 – 1.53 mmol/l |
| miehet, ≥ 50 v | 0.71 – 1.23 mmol/l |
| dU-Pi | 20 – 50 mmol |
Kertavirtsasta määritetyille fosfaatille (1433 U -Pi) ja kreatiniiniin suhteutetulle fosfaatille (9613 U -PiKre) ei ole viitearvoja.
Tulkinta
Hypofosfatemiaa esiintyy hyperparatyreoosissa, munuaistubulusvaurioissa, malabsorptiossa, aliravitsemuksessa, vaikeissa suolistosairauksissa, osteomalasiassa ja D-vitamiinin puutoksissa. Diabeettisen kooman hoidon aikana ja alkaloosin yhteydessä seerumin fosfaattitaso laskee voimakkaasti.
Hyperfosfatemiaa syntyy lisääntyneen tubulaarisen reabsorption takia hypoparatyreoidismissa ja munuaisten vajaatoiminnassa. Myös asidoosi ja pitkäaikainen immobilisaatio nostavat seerumin fosfaattipitoisuutta.