Johdanto

B12-vitamiini on verenkierrossa sitoutuneena joko transkobalamiiniin (TC2, holoTC) tai haptokorriiniin, joista ensimmäinen on vitamiinin biologisesti aktiivinen muoto ja ensisijaisesti suositeltava määritys. B12-vitamiinin kokonaispitoisuuden (1137 S -B12-Vit) mittaamiseen liittyvä merkittävä häiriötekijä on inaktiivisen haptokorriiniosuuden vaihtelu, mikä voi johtaa B12-vitamiinin puutteen alidiagnostiikkaan.

Indikaatiot

B12-vitamiinin puutteen osoitus tilanteissa, joissa vitamiinin kokonaispitoisuuden (1137 S -B12-Vit) mittaustulos ei riitä poissulkemaan puutosta. B12-vitamiinihoidon tehon arviointi. B12-vitamiinin imeytymisen selvittäminen.

Näyteastia

Seerumigeeliputki 5/4 ml

Näyte

1 ml (vähintään 0.5 ml) seerumia.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy viikon jääkaappilämpötilassa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Elektrokemiluminesenssi (ECLIA)

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

yli 35 pmol/l

Tulkinta

Aktiivisen B12-vitamiinin pitoisuus alle 35 pmol/l viittaa B12-vitamiinipuutokseen. Alueella 35-50 pmol/l vitamiinipuutos on mahdollinen ja on aiheellista harkita plasman homokysteiinin tai seerumin metyylimalonaatin määrittämistä ellei hoitokokeilu tai B12-vitamiinin kokonaispitoisuus ratkaise tilannetta. Kun seerumin B12-vitamiinin kokonaispitoisuus (S -B12-Vit) on alle viitealarajan 145 pmol/l, B12-vitamiinipuutos on yleensä selvä.

B12-TC2 -määritystä voi myös käyttää suun kautta annettavan B12-vitamiinilisän imeytymisen arviointiin.

Viite:
Loikas S. Aktiivisen B12-vitamiinin määritys aktiivisempaan käyttöön. Moodi 4-5/2014.