Johdanto

Kimerismitutkimuksella selvitetään kantasolusiirteen tarttumista tai rejekoitumista.

Ennen kantasolusiirtoa otetusta saajan veri- tai luuydinnäytteestä sekä luovuttajan verinäytteestä monistetaan PCR-tekniikalla 7-10 polymorfista toistojaksoaluetta. Tuloksen perusteella valitaan parhaiten seurantaan soveltuvat markkerit.

Seurantatutkimuksessa analysoidaan esitutkimuksen perusteella valitut markkerit sekä kokoverinäytteen solujen että CD3-vasta-aineella eristettyjen T-solujen DNA:sta. Kimerismiaste lasketaan havaittujen alleelien suhteellisten osuuksien perusteella.

Tiedustelut

Sairaalageneetikot puh. 03-311 75937, 050-347 6382

Indikaatiot

Luuytimensiirron jälkeisen kimerismin selvittäminen, kun luovuttaja ja vastaanottaja ovat samaa sukupuolta. Eri sukupuolta olevissa luuytimensiirroissa käytetään FISH-tutkimusta kimerismin selvittämisessä.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Atk-pyyntö. Mikäli atk-pyyntöä ei ole mahdollista tehdä, täytetään huolellisesti genetiikan lähete, joka löytyy ohjekirjan Lähetteet-kansiosta.

Näyte

Veri: 10 ml perifeeristä verta EDTA-putkessa.
Luuydin: 3 ml (minimi 0,5 ml) luuydinaspiraattia EDTA-putkessa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte tulee toimittaa viivytyksittä soluselektiota varten genetiikan laboratorioon. Putkea ei saa pakastaa.

Menetelmä

Soluselektio magneettipartikkeleilla. PCR. Kapillaarielektroforeesi.

Tulos valmiina

n. kuukauden kuluessa näytteen saapumisesta.

Tulkinta

Kantasolujen siirrossa pyritään täydelliseen luovuttajan kimerismiin. Sekakimerismissä osa soluista on potilaalta ja osa luovuttajalta. Seurantanäytteissä päästään 1-5 %:n herkkyyteen. Tutkimuksen tuloksesta annetaan lausunto.

Lisätiedot

Tutkimuksen tekeminen edellyttää potilaan ja luovuttajan näytteiden saantia ennen luuytimensiirtoa.