Tulosta

Tutkimus:
HYDROKSIKLOROKIINI JA KLOROKIINI
näytä tutkimukset

Luokitus:
Alihankittavat, Kemia

Käyttöönottopäivä:
22.2.2016

1640 • S -OHKloro

2087 • S -Kloro

Johdanto

Hydroksiklorokiini ja klorokiini ovat aminokinoliinijohdoksia, joita käytetään mm. malarialääkkeenä ja nivelreuman hoidossa. Lääkkeistä 55 – 65 % on sitoutuneena plasman proteiineihin ja niiden biologinen hyötyosuus peroraalisessa annostelussa on 70 – 80 %. Molemmat ovat akuutisti hyvin myrkyllisiä, isot kerta-annokset  (aikuisilla ≥ 11 g hydroksiklorokiinia tai ≥ 5 g klorokiinia) aiheuttavat usein kuoleman muutamassa tunnissa.

Indikaatiot

Lääkehoidon seuranta.

Potilaan esivalmistelu

Näyte otetaan aamulla ennen lääkkeen nauttimista, jotta vältytään imeytymisvaiheen aiheuttamalta virheellisen korkealta tulokselta.

Näyteastia

Seerumiputki 10/9 ml

S-OHKloro suojattava valolta

Näyte

3 ml seerumia, lapset vähintään 2 ml. S-OHKlorolla valolta suojaus.

Näyte on otettava aamulla ennen lääkkeen nauttimista. 

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Säilytys 3 vrk jääkaapissa, lähetys huoneenlämmössä valolta suojattuna.  Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

S -OHKloro: Nestekromatografia-tandem-massaspektrometria (LC-MS/MS).

S -Kloro: Nestekromatografinen (HPLC) 

Tulos valmiina

Noin viikon kuluttua.

Viiteväli

S -OHKloro terapeuttinen alue 0.20 – 1.50 μmol/l
S -Kloro  terapeuttinen alue 20 – 200 µg/l,
  toksisuuden raja yli 500 µg/l

Tulkinta

Hydroksiklorokiinin ja klorokiinin huippupitoisuus seerumissa saavutetaan 1 – 3 tunnissa. Metabolia tapahtuu pääasiassa maksassa ja erittyminen munuaisten kautta.

Hydroksiklorokiinin puoliintumisaika on noin viikko, tosin aikaväliksi on esitetty myös 40 – 50 vrk. Vakiintuneelle pitoisuustasolle päästään 3 – 5 viikon kuluttua hydroksiklorokiinihoidon aloittamisesta. Klorokiinin alkuvaiheen eliminaation puoliintumisaika on 2 – 6 vrk, mutta terminaalisesti jopa 30 – 60 vrk.

Munuaisten ja maksan vajaatoiminnassa sekä hydroksiklorokiinin että klorokiinin eliminaatio hidastuu ja kumuloitumisriski kasvaa, mikä tulee ottaa huomioon lääkkeiden annostelussa.