Tulosta

Tutkimus:
URAATTI
näytä tutkimukset

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
28.2.2017

4533 • P -Uraat

2883 • dU-Uraat

2886 • U -Uraat

Johdanto

Virtsahappo eli uraatti on ravinnosta saatavien ja elimistössä syntyvien puriinien hajoamisen lopputuote. Elimistön uraatista suurin osa eritetään virtsaan. Se suodattuu glomerulusten läpi ja reabsorboidaan kokonaan tubuluksissa. Aktiivinen eritys tapahtuu distaalisissa tubuluksissa. Kun uraatin määrä veressä lisääntyy, voi tapahtua sen kiteytymistä niveliin. Virtsan kohonnut uraattieritys voi aiheuttaa uraattikiviä ja jopa uraatin kiteytymistä munuaiskudokseen.

Indikaatiot

Hyper- ja hypourikemioiden diagnostiikka.

Näyteastia

P -Uraat: Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml

dU-Uraat ja U -Uraat: keräysastia/ tehdaspuhdas muoviputki

Näyte

P -Uraat: 1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa.

dU-Uraat ja U -Uraat: 3 ml vuorokausi- tai kertavirtsaa.

Keräysastia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan, tilavuus mitataan ja merkitään lähetteeseen.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Plasma- ja virtsanäytteet säilyvät viisi vuorokautta jääkaappilämpötilassa. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Entsymaattinen määritys

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä.

Viiteväli

P -Uraat  
naiset 18 – 49 v 155 – 350  µmol/l
             ≥ 50 v 155 – 400  µmol/l
miehet 230 – 480  µmol/l
lapset 120 – 340  µmol/l
   
dU-Uraat 3 – 6 mmol

Arvot nousevat iän mukana.

Tulkinta

Kohonneita uraattipitoisuuksia (hyperurikemiaa) tavataan kihdin yhteydessä. Myös lisääntyneeseen uraatin muodostukseen (leukemia, polysytemia, pernisiöösi anemia, sirppisoluanemia, myelooma, makroglobulinemia, nopeasti kasvavat maligniteetit) ja häiriintyneeseen erittymiseen (munuaisinsuffisienssi, hyperkalsemia, hypertonia, myksödeema, tiatsididiureetit, asidoosi, salisylaatit) liittyy kohonneita uraattiarvoja. Sytostaatti- ja sädehoito nostavat veren ja virtsan uraattipitoisuuksia.

Hypourikemiaa tavataan tiloissa, joissa uraatin muodostuminen on vähentynyt (allopurinolihoito, vaikea maksasairaus, perinnöllinen ksantinuria), puriiniköyhän dieetin ja lisääntyneen virtsaan erittymisen yhteydessä (probenesidi, kortisoni, fenyylibutatsoni sekä Fanconin syndrooma). Hypourikemiaa esiintyy myös SIADH-syndroomassa (antidiureettisen hormonin epäasianmukaisen erityksen oireyhtymä).

Virhelähteet

Metamitsoli (kauppanimi Litalgin®), N-asetyylikysteiini (NAC) ja parasetamolin metaboliatuote N-asetyyli-p-bentsokinoni-imiini (NAPQI) voivat suurina pitoisuuksina häiritä määritysmenetelmää ja aiheuttaa virheellisen matalia tuloksia.