Tulosta

Tutkimus:
UREA
näytä tutkimukset

Luokitus:
Kemia

Käyttöönottopäivä:
30.1.2018

4573 • fP-Urea

2887 • dU-Urea

2890 • U -Urea

Johdanto

Ureaa syntyy, kun ravinnosta saatuja tai kudoskatabolian tuotteena syntyneitä ylimääräisiä aminohappoja hajoitetaan ketohapoiksi ja ammoniakiksi maksassa, jossa vapautunut ammoniakki sidotaan ureaksi. Ureasykli vastaa noin 80 %:sesti typen kataboliasta. Urea suodattuu munuaisissa vapaasti glomerulusten läpi ja reabsorboituu tubuluksissa veden mukana passiivisesti takaisin. Reabsorptio riippuu diureesista siten, että se vähenee runsaan diureesin aikana.

Indikaatiot

Munuaisfunktion arviointi.

Potilaan esivalmistelu

10 – 14 h paasto. Näyte voidaan tarvittaessa ottaa myös ilman paastoa.

Näyteastia

fP-Urea: litiumhepariinigeeliputki 5/3 ml

dU-Urea ja U -Urea: tehdaspuhdas muoviputki

Näyte

fP-Urea: 1 ml (vähintään 0.5 ml) plasmaa.

dU-Urea ja U -Urea: 3 ml kerta- tai vuorokausivirtsaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Keräysastia säilytetään keräyksen ajan kylmässä. Vuorokausivirtsa sekoitetaan hyvin, tilavuus mitataan ja merkitään lähetteeseen.

Eroteltu plasmanäyte ja virtsanäytteet säilyvät viikon jääkaappilämpötilassa, lähetys huoneenlämmössä. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna.

Menetelmä

Entsymaattinen

Tulos valmiina

Arkipäivisin samana päivänä, P -Urea on päivystystutkimus.

Viiteväli

fP-Urea  
Naiset 18 – 49 v 2.6 – 6.4 mmol/l
              ≥ 50 v 3.1 – 7.9 mmol/l
Miehet 18 – 49 v 3.2 – 8.1 mmol/l
              ≥ 50 v 3.5 – 8.1 mmol/l
Lapset 4, 7 ja 10 v 2.7 – 6.0 mmol/l
   
dU-Urea 330 – 580 mmol

Kertavirtsasta määritetylle urealle ei ole viitearvoja.

Tulkinta

Runsasproteiininen dieetti ja katabolinen aineenvaihdunta lisäävät sekä plasman että virtsan ureapitoisuutta. Plasman ureapitoisuus nousee myös ekstrasellulaarinesteen vajaustiloissa (hypovolemiassa) alentuneen diureesin takia sekä munuaisten vajaatoiminnassa alentuneen glomerulussuodatuksen ja vähentyneen diureesin vuoksi. Urea nousee vasta, kun glomerulusten toiminta on pudonnut 20 – 40 %:iin normaalista. Se on kuitenkin herkempi munuaisfunktion häiriön mittari kuin P -Krea.

Plasman ureapitoisuus voi olla matala, jos dieetissä on niukasti aminohappoja tai kun ureasykli on häiriintynyt (anaboliset tilat, maksan toiminnanvajaus).

Alhainen virtsan ureapitoisuus liittyy mm. raskauteen, maksasairauteen ja munuaisten vajaatoimintaan.

Plasmassa ja virtsassa oleva ammoniakki tulee määritetyksi urean mukana. Virtsassa ammoniakin osuus lopputuloksesta on yleensä enintään 5 %.