Hematologia on nopeasti kehittyvä erikoisala
Laboratoriohematologia on lääketieteen erikoisala, joka tutkii veren sairauksia. Jatkuvasti kehittyvän erikoisalan johtaminen vaatii vuorovaikutustaitoja ja avointa mieltä.
Hematologian erikoisalajohtaja Tomi Koski tiesi jo lapsena haluavansa lääkäriksi. Kodinlääkärikirjaa selailtuaan erikoisalastakin oli vainu: hematologian kuvamaailma teki lähtemättömän vaikutuksen.

– Hematologia on visuaalinen erikoisala. Hakeuduin lääketieteelliseen ajatuksenani suuntautua hematologiaan, Koski sanoo.
Lääkäriopintojen ohessa Koski työskenteli TYKSin laboratoriossa. Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat Veripalvelussa Helsingissä. Hematologian erikoistumisopinnot alkoivat Tampereella vuonna 1996.
– Olen erikoistunut kliiniseen kemiaan ja hematologisiin laboratoriotutkimuksiin, tarkentaa Koski.
Diagnostiikkaa ja hoidon sujuvuuden varmistamista
Visuaalisen mikroskopoinnin ohella Koskea kiehtoo erikoisalan monipuolinen sisältö. Hematologia keskittyy erilaisten hematologisten sairauksien, kuten leukemian ja lymfooman, diagnostiikkaan ja seurantaan. Niiden ohella tutkitaan muun muassa erilaisia verenvuoto- ja tukostaipumuksia. Verikeskustoiminta on kokonaan oma lukunsa.
– Siellä pidämme huolen, että leikkauspotilaille riittää verta vuodon sattuessa. Verikeskuksen puolella pyrimme olemaan ikään kuin näkymättömiä ja varmistamaan hoidon sujuvuutta taustalla.
Pyrimme koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa.
Työ hematologian erikoisalajohtajana on Kosken mukaan monipuolista ja erityisesti mahdollisuuksien luomista.
– Tällä hetkellä merkittävin roolini on mahdollistaa työn tekeminen muille kollegoille, kuten lääkäreille, kemisteille ja laboratoriohoitajille, jotta potilaat saavat parhaan mahdollisen avun tutkimuksistamme.
Johtamis- ja kehitystyön ohella Koski nauttii myös rutiinidiagnostiikan tekemisestä, vaikka ehtii tehdä sitä enää valitettavan vähän. Päiviin mahtuu jonkin verran luuydin- ja verinäytteiden mikroskopointia sekä esimerkiksi verikeskuksen puolella hankalien tapausten selvittämisessä auttamista. Ennen COVID-19-pandemiaa Koski reissasi säännöllisesti Fimlabin viiden keskuslaboratorion ja Tikkurilan erikoishemostaasilaboratorion välillä.
– Meillä on töissä alan huippuammattilaisia erilaisilta osaamisen painopistealueilta. Työni hematologian erikoisalajohtajana ei onnistu ilman jatkuvaa ja avointa vuorovaikutusta asiantuntijoidemme kanssa.
Proaktiivista asiakaspalvelua
Hematologian diagnostiset menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tämä tarkoittaa aktiivista toiminnan tarkastelua ja hankintojen valmistelua.
– Pyrimme koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa. Kehitystyössä avoin mieli on tärkeää, luonnehtii Koski.
Asiakasnäkökulmasta Kosken mukaan olennaista on ylläpitää proaktiivista ja kehittävää otetta sekä kuunnella asiakkaita herkällä korvalla.
– Tärkeintä on se, että vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Patologiset diagnoosit hoituvat myös etänä
Yhä useampi täsmälääkehoito perustuu patologian diagnoosiin, sillä molekyylipatologian avulla diagnooseista saadaan hyvin tarkkoja. Digitalisaatio turvaa erikoisalan toimintaa sijainnista riippumatta.
Lääketieteen erikoisalana patologia tarkoittaa kudoksilla ja solunäytteillä tehtävää diagnostiikkaa, jonka tarkoituksena on etsiä näytteistä muutoksia, joilla voi olla vaikutusta potilaan tilaan ja hoitoon. Suurimmasta osasta patologian näytteistä halutaan poissulkea tai vahvistaa maligniteetti eli pahalaatuinen solukasvu. Kuten monella muullakin alalla, myös patologiassa toiminnan digitalisointi on kovassa huudossa.

– Näytteiden skannaaminen ruudulle mahdollistaa sekä etädiagnostiikan että moniammatillisten etäpalaverien pitämisen. Molemmat auttavat merkittävästi toiminnan turvaamisessa niukkojenkin resurssien puitteissa, Fimlabin erikoistuva sairaalasolubiologi Teppo Haapaniemi kertoo.
Digijääleikepalvelu on uusi, validointivaiheessa oleva palvelu, jossa leikkauksenaikainen histologinen tutkimus suoritetaan osittain etänä.
– Digijääleikepalvelun validointi on parhaillaan käynnissä Fimlabin laboratoriossa Lahdessa. Sen avulla nopea diagnoosi leikkauksen aikana saadaan varmistettua, vaikka lähin patologi olisi Tampereella, toteaa Haapaniemi.

Ketterää virtuaalista yhteistyötä
Jääleiketutkimuksia on tehty jo pitkään. Uutta on toiminnan digitalisointi, jossa laboratoriohoitaja huolehtii ensin näytteen tavanomaisesta jääleikeprosessista ja skannaa lopulta tutkimuslasille asetetun jääleikenäytteen kuvana päivystävän patologin tutkittavaksi. Kun patologi on tulkinnut etänäytteen, hän soittaa leikkaavaan yksikköön kertoakseen diagnoosin. Haapaniemen mukaan tyypillinen jääleikenäyte on rinnan vartijaimusolmuke.
– Tällaisesta näytteestä pyritään poissulkemaan rintasyövän metastasointi. Samasta leikkauksesta voidaan lähettää patologin tutkittavaksi useampi imusolmuke. Patologin diagnoosi voi vaikuttaa leikkauksen jatkoon.

Lahdessa on tällä hetkellä kolme jääleikeskanneria, joten hyvin nopean skannauksen ja diagnoosin teko on mahdollista myös etänä. Jääleikkeiden ohella kaikki tutkittavat näytelasit ovat skannattavissa, joten myös konsultaatioavun saaminen on aiempaa helpompaa. Näytelasien skannaamista voidaan Haapaniemen mukaan hyödyntää lisäksi moniammatillisten etäpalaverien järjestämisessä.
– Asiantuntijuuden ja osaamisen jakamisen näkökulmasta yhteiset palaverit, joissa käydään läpi hoidollisesti merkittäviä näytteitä ja niiden tulkitsemista, ovat äärimmäisen tärkeitä. Digitalisaation myötä yhteistyö käy entistä ketterämmin.