Suosittelemme maskin käyttöä laboratoriossa asioidessasi, mikäli sinulla on hengitystieinfektion oireita. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Tikkurilassa sijaitsevassa massaspektrometrialaboratoriossa analysoidaan testosteroni- ja klotsapiininäytteitä. Laboratorio aloitti toimintansa reilu vuosi sitten ja sen ansiosta Fimlab on nyt entistä omavaraisempi, mitä tulee näytteiden analysointiin.
Vielä pari vuotta sitten kaikki Fimlabin massaspektrometriaa vaatineet tutkimukset teetettiin alihankkijoilla, sillä omia laitteita ei näytteiden analysointiin ollut. Halu laajentua ja lisätä omavaraisuutta johti siihen, että Tikkurilaan perustettiin Fimlabin oma massaspektrometrialaboratorio. Nyt käytössä on moderni menetelmä ja uudenlaista analytiikkaa.
– Fimlabin tavoitteena on lisätä omaa analyysituotantoa ja listalla on monenlaisia analyyseja, joita haluaisimme tehdä itse. Tuotannon kotiuttaminen on ollut helppo aloittaa yksinkertaisemmilla analyyseilla ja testeillä, joita tehdään suurella volyymilla, kliinisen kemian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Fimlabin erikoisalajohtaja Auni Collings kertoo.
Tikkurilan laboratoriossa analysoidaan miessukupuolihormoni testosteronin tasoja sekä tarkastellaan klotsapiinin hoitopitoisuuksia. Testosteronitasoja tutkitaan monista eri syistä, ja näytteitä tulee niin mies-, nais- kuin lapsipotilailta. Sukupuolihormonit voivat paljastaa esimerkiksi lapsettomuuteen liittyviä häiriöitä tai vaikkapa murrosiän häiriöiden syitä.
Klotsapiini taas on lääkeaine, jolla voi olla vaikutusta potilaan valkosolujen määrään. Näin ollen on tärkeää seurata potilaan lääkehoitoa, jotta klotsapiinin annostus voidaan säätää oikealle tasolle ja vältetään haittavaikutuksia.
Käsitöitä koneiden tukemana
Massaspektrometrialaboratoriossa työskentely vaatii erityisosaamista. Hoitajat käsittelevät näytteet, ja kemistit hoitavat lausumisen, eli käyvät läpi analyysin tulokset.
– Tekemämme analytiikka on tällä hetkellä käsityöpainotteista. Käytännössä päivä kuluu niin, että hoitajat aloittavat aamulla näytesarjan käsittelyn ja riippuen tehtävästä analyysista näytteitä pipetoidaan ja esikäsitellään eri tavoin koko päivän ajan. Tämän jälkeen näytteet menevät analysoitavaksi massaspektrometrialaitteille yön ajaksi, kertoo Tikkurilassa kemistinä työskentelevä Katja Rautava.
Seuraavana aamuna päästään katsomaan tutkimusten tuloksia ja tekemään analyysit loppuun. Yhdessä näytesarjassa on vajaa sata näytettä. Yleensä valmiit tulokset saadaan esikäsittelyä seuraavana päivänä.
Yhteensä Tikkurilan massaspektrometrialaboratoriossa työskentelee neljä laboratoriohoitajaa ja kolme kemistiä. Osa heistä työskentelee myös Tikkurilassa toimivassa hemostaasilaboratoriossa.
– Olemme akkreditoitu laboratorio, eli työn tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vaikka koneet tarjoavat meille jo melko valmista dataa, automatiikkaan ei voi yksin luottaa, vaan ihmissilmän on vielä tarkistettava tulokset. Näin takaamme viime kädessä potilaille oikeanlaisen hoidon, Rautava summaa.
Fimlabin patologian laitoksella on skannattu histologiset näytteet jo vuoden ajan. Työskentely on tehostunut monin tavoin, mikä alkaa näkyä asiakkaille muun muassa aiempaa nopeampana palveluna. Lähitulevaisuudessa tekoäly tuo apua diagnostiikkaan.
Yhteishankintana Varsinais-Suomen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä SataDiagin kanssa toteutettu digipatologiaan siirtyminen on ollut valtava muutos Fimlabissa. Kompleksiseen kokonaisuuteen on liittynyt runsaasti koordinointia eri IT-toimijoiden kanssa, jotta laitteet ja eri järjestelmät on saatu toimimaan yhteen.
Fimlabilla on käytössään maailman huipputeknologiaa edustavat palvelinohjelmistot ja skannerit. Kaikista Fimlabin erikoisaloista patologia tuottaa eniten dataa: vuodessa skannataan noin 370 000 näytelasia, mikä tarkoittaa yhteensä noin 0,5 petatavua* dataa.
– Suuri datamäärä edellyttää palvelimilta skaalautuvuutta tiedon käsittelyssä. Järjestelmien on oltava tehokkaita ja puskettava tietoa nopeasti patologien työskennellessä, havainnollistaa patologi Teemu Tolonen.
Digitaalinen katselujärjestelmä on korvannut mikroskoopit vuodessa lähes tyystin. Digikuva peittoaa näytelasin käyttömahdollisuuksiltaan monin tavoin. Skannerin kamera kuvaa näytteen näkymä näkymältä ja lopulta liittää ne yhteen ikään kuin laajaksi panoraamakuvaksi. Lopputuloksena näytteestä saadaan valtava, jopa kahden miljardin pikselin kokoinen kuva.
Hyötynä nopeus ja paikkariippumattomuus
Kansainvälisten raporttien mukaan digitaalisuus tehostaa patologien työtä tällä hetkellä noin 15–25 prosenttia. Analytiikka ruudulta on nopeaa ja vanhoja näytteitä voidaan hakea digitaalisesta kuva-arkistosta esille jopa kahdessa sekunnissa. Tästä on apua muun muassa moniammatillisissa hoitokokouksissa, kun tapauksia demonstroidaan kuvanhallintajärjestelmän kautta.
– Paikasta riippumaton konsultaatio nopeuttaa työskentelyä, kun näytelasien siirtämisen sijaan voidaan kollegalle jakaa kuva katselunäkymässä. Digikuviin voidaan myös helposti tehdä merkintöjä, joihin voidaan palata myöhemmin hoitopolun varrella, perustelee Tolonen.
Fimlabin patologit siirtyivät joustavasti ja vapaaehtoisuuteen perustuen omilla aikatauluillaan digipatologian puolelle. Kaikille patologeille hankittiin työpaikalle tehotyöasemat ja tehokannettavat kotiin etätyöskentelyä varten. Laitteisiin asennettiin peliteollisuudessa kehitetyt tehokkaat näytönohjaimet, joiden avulla jättimäisten kuvien selailu on sujuvaa.
Tekoäly mullistaa patologian
Myös tekoälyrintamalla on tapahtunut huomattavaa kehitystä viimeisen seitsemän vuoden aikana. Tekoäly soveltuu hyvin yleisimpien kasvaintyyppien ja esimerkiksi helikobakteerin analysointiin. Jotkut algoritmit tunnistavat syövän ja osaavat arvioida aggressiivisuusasteen vähintään yhtä hyvin kuin patologi. Erilaiset mittaukset esimerkiksi kasvaimen kokoon ja resektiomarginaaleihin liittyen tapahtuvat nopeasti ja tarkasti.
– Meillä on tarkoitus hankkia sopiva portfolio tekoälyalgoritmeja diagnostiikan avuksi esimerkiksi rinta-, eturauhas- ja mahasuolikudoksiin. Pilotoimme parhaillamme eturauhaskoepalojen tekoälyanalytiikkaa, ja tulokset ovat hienoja, toteaa Tolonen.
Kun integraatiot lisääntyvät ja algoritmit kehittyvät, tekoäly tulee mullistamaan diagnostiikan ja opetustyön. Digipatologian arkipäiväistyessä ei jatkossa enää puhuta digipatologiasta vaan patologiasta.
Fimlabilla on viisi keskussairaaloiden yhteydessä toimivaa 24/7-laboratoriota, jotka ovat aina avoinna. Tampereen, Vaasan, Hämeenlinnan, Jyväskylän ja Lahden laboratorioissa työskentelee noin 200 kolmivuorotyötä tekevää fimlabilaista.
Vaikka keskussairaalat hiljenevät yöksi, Fimlabin 24/7-laboratorioissa työskennellään intensiivisesti. Yövuorossa on aina kaksi laboratoriohoitajaa, jotka hoitavat koko sairaalan yöllisen näytteenoton ja analytiikan sekä muut yönaikaiset toimet.
Laboratorioiden yölliset rutiinit vaihtelevat osaston mukaan. Jyväskylässä hematologian puolella yöt ovat aikataulutettuja verenkuva- ja virtsa-analysaattoreiden pesujen, sammutusten ja kontrollointien vuoksi.
– Verikeskuksessa tehdään yöllä tarvittaessa vasta-ainetunnistuksia ja soitetaan konsultaatioita. Samalla olemme valmiudessa lähettämään verituotteita osastoille ja tarvittaessa hätäverta niitä tarvitseville, kuvailee laboratoriohoitaja Oskari Kekäläinen Jyväskylän sairaala Novasta.
Tulokset valmistuvat yön aikana
Vaasan laboratoriossa ajetaan kaksi kertaa yössä hematologian osastolla kontrolli sekä kemian linjastolla kalium, natrium ja glukoosikontrolli. Näytteenottokierrolle sairaalan osastoille mennään kaksi kertaa yössä. Kello kuuden aikaan alkaa valmistautuminen aamuvuorolaisten saapumiseen, jolloin otetaan kontrollinäytteet sulamaan pakkasesta ja siistitään paikat.
– Potilaat harvemmin tietävät laboratorion päivystävän myös 24/7-toiminnassa, koska työn potilaalle näkyvä osa rajoittuu näytteenottoon. Monesti potilaat yllättyvät kuullessaan tulosten valmistuvan jo yön aikana, laboratoriohoitaja Jenny Sabel Vaasasta kertoo.
Potilaiden nukkuessa veriputket kulkevat vilkkaasti myös öisin sairaalan putkiposti- ja tempusratoja pitkin, joista ne päätyvät automaatioradalle ja sieltä eteenpäin analysaattoreille tutkimuksia varten. Kaikessa hiljaisuudessa tulokset siirtyvät hoitavalle taholle ja ovat valmiina jo ennen potilaan heräämistä.
– Potilaan näkökulmasta on kaikkein olennaisinta, että kaikkiin näytepyyntöihin vastataan myös yöllä. Näytteiden käsittelyn ja analysoinnin lisäksi yöllä tehdään analysaattoreiden huoltoja sekä muita avustavia toimenpiteitä, laboratoriohoitaja Sirita Janatuinen Tampereelta kertoo.
Tampereen kemian 24/7-laboratoriossa muun muassa hyytymistutkimukset ja niiden validointi kuuluvat myös olennaisena osana yötöihin. Aamuyöllä laitetaan kontrollit ja tarvittavat reagenssilisäykset valmiiksi, jotta laitteet ovat aamulla toimintakykyisiä ja valmiina uuteen päivään.
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Fimlabin autoimmuunitutkimuksissa on otettu iso askel
kohti korkeampaa automaatiota ja digitalisaatiota. Viimeisen puolentoista
vuoden aikana tuotantoa on tehostettu uudella, automaattimikroskopiaratkaisulla,
jonka avulla tutkimustulokset vastataan nopeammin ja tulosten toistettavuus
paranee.
Autoimmunologiassa tutkitaan sairauksia, joissa ihmisen immunologia häiriintyy ja puolustusmekanismi kääntyy elimistön omia rakenteita vastaan. Tällöin normaalisti esimerkiksi viruksilta ja bakteereilta suojaava immuunijärjestelmä yrittää eliminoida omia soluja tai kudoksia.
Autoimmuunisairauksia tunnetaan nykyisin yli 80. Autoimmuunisairauksien esiintyvyydeksi on yleisesti arvioitu 3–5 prosenttia väestöstä, ja esiintyvyys on kasvussa. Autoimmuunisairauksia ovat muun muassa keliakia, diabetes, monet sidekudostaudit ja tulehdukselliset suolistosairaudet. Kilpirauhasen vajaatoiminta on myös usein autoimmuunireaktion aiheuttama.
Automaattimikroskopia nopeuttaa tulkintaa
Autoimmuunisairauksia selvitettäessä verestä määritetään niin sanottuja autovasta-aineita. Yhtenä keskeisenä laboratoriomenetelmänä on edelleen erilaisten kudosten ja solujen mikroskooppinen tutkimus. Automaattimikroskopia on tuonut tähän aivan uuden teknologian, joka mahdollistaa nopeamman tulkinnan, tasaisemman laadun ja mikroskooppikuvien digitalisoinnin.
– Automaattimikroskopian
ansiosta ei enää tarvitse tehdä kaikkia työvaiheita pimeässä
mikroskooppihuoneessa manuaalisesti, vaan asiantuntijat voivat tehdä tulosten
tulkintaa oman työpisteensä näytöllä, havainnollistaa ylilääkäri Anna-Maija
Haapala.
Automaattimikroskopia pystyy rajaamaan näytteistä kaikki negatiiviset löydökset ja antamaan oman tulkintaehdotuksensa. Laboratoriohoitajien työtä tämä helpottaa paljon, kun riittää, että käydään läpi vain tehdyt tulkintaehdotukset. Työn tehostumisen myötä näytemäärät ovat kasvaneet ja tutkimusvalikoima on laajentunut erityisesti keliakian osalta.
– Kuvien digitalisaatio myös mahdollistaa potilaan tuloksen vertaamisen aiempaan löydökseen, kertoo mikrobiologian laboratoriopäällikkö Marjukka Härkönen.
Mikroskopia ei kuitenkaan sovellu kaikkeen eikä se aina anna riittävän tarkkaa tietoa tutkittavasta vasta-aineesta. Tarvitaan myös muita menetelmiä, joista keskeisimpiä ovat immunologiseen menetelmään pohjautuvat automatisoidut menetelmät, jotka mahdollistavat suuren näytemäärän analysoinnin.
Kansainvälinen yhteistyö antaa raamit diagnostiikalle
Eurooppalaisten autoimmunologian asiantuntijoiden vuonna 2001 käynnistämä yhteisprojekti EASI (European Autoimmunity Standardisation Initiative) kokoontuu Euroopan tasolla kerran vuodessa. Projektissa on muun muassa määritelty kansainväliset standardit immunologisairauksien diagnostiikalle, ja EASI on julkaissut jo useita artikkeleita ja suosituksia.
– Autoimmunologian erityistekniikan vuoksi on tärkeää verkostoitua, jotta tiedetään, mitä alalla tapahtuu ja mitä kehitystarpeita on noussut esille, Härkönen toteaa.
Sekä Haapala että Härkönen ovat aktiivisesti mukana EASI-yhteisprojektissa. Lisäksi Haapala toimii Suomen EASI-ryhmän puheenjohtajana.
Laboratoriohematologia
on lääketieteen erikoisala, joka tutkii veren sairauksia. Jatkuvasti kehittyvän
erikoisalan johtaminen vaatii vuorovaikutustaitoja ja avointa mieltä.
Hematologian
erikoisalajohtaja Tomi Koski tiesi jo lapsena haluavansa lääkäriksi. Kodinlääkärikirjaa
selailtuaan erikoisalastakin oli vainu: hematologian kuvamaailma teki
lähtemättömän vaikutuksen.
Lääkäriopintojen
ohessa Koski työskenteli TYKSin laboratoriossa. Valmistumisen jälkeen työt
jatkuivat Veripalvelussa Helsingissä. Hematologian erikoistumisopinnot alkoivat
Tampereella vuonna 1996.
– Olen
erikoistunut kliiniseen kemiaan ja hematologisiin laboratoriotutkimuksiin, tarkentaa
Koski.
Diagnostiikkaa ja hoidon sujuvuuden varmistamista
Visuaalisen
mikroskopoinnin ohella Koskea kiehtoo erikoisalan monipuolinen sisältö.
Hematologia keskittyy erilaisten hematologisten sairauksien, kuten leukemian ja
lymfooman, diagnostiikkaan ja seurantaan. Niiden ohella tutkitaan muun muassa
erilaisia verenvuoto- ja tukostaipumuksia. Verikeskustoiminta on kokonaan oma
lukunsa.
– Siellä
pidämme huolen, että leikkauspotilaille riittää verta vuodon sattuessa. Verikeskuksen
puolella pyrimme olemaan ikään kuin näkymättömiä ja varmistamaan hoidon sujuvuutta
taustalla.
Pyrimme koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa.
Työ
hematologian erikoisalajohtajana on Kosken mukaan monipuolista ja erityisesti
mahdollisuuksien luomista.
–
Tällä hetkellä merkittävin roolini on mahdollistaa työn tekeminen muille kollegoille,
kuten lääkäreille, kemisteille ja laboratoriohoitajille, jotta potilaat saavat
parhaan mahdollisen avun tutkimuksistamme.
Johtamis-
ja kehitystyön ohella Koski nauttii myös rutiinidiagnostiikan tekemisestä, vaikka
ehtii tehdä sitä enää valitettavan vähän. Päiviin mahtuu jonkin verran luuydin-
ja verinäytteiden mikroskopointia sekä esimerkiksi verikeskuksen puolella
hankalien tapausten selvittämisessä auttamista. Ennen COVID-19-pandemiaa Koski
reissasi säännöllisesti Fimlabin viiden keskuslaboratorion ja Tikkurilan
erikoishemostaasilaboratorion välillä.
– Meillä
on töissä alan huippuammattilaisia erilaisilta osaamisen painopistealueilta. Työni
hematologian erikoisalajohtajana ei onnistu ilman jatkuvaa ja avointa
vuorovaikutusta asiantuntijoidemme kanssa.
Proaktiivista
asiakaspalvelua
Hematologian
diagnostiset menetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tämä tarkoittaa aktiivista toiminnan
tarkastelua ja hankintojen valmistelua.
– Pyrimme
koko ajan entistä tarkempaan diagnostiikkaan ja aiempaa tiiviimpään
yhteistyöhön kaikkien erikoisalojen kanssa. Kehitystyössä avoin mieli on
tärkeää, luonnehtii Koski.
Asiakasnäkökulmasta
Kosken mukaan olennaista on ylläpitää proaktiivista ja kehittävää otetta sekä
kuunnella asiakkaita herkällä korvalla.
– Tärkeintä on se, että vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Yhä useampi täsmälääkehoito perustuu patologian diagnoosiin, sillä molekyylipatologian avulla diagnooseista saadaan hyvin tarkkoja. Digitalisaatio turvaa erikoisalan toimintaa sijainnista riippumatta.
Lääketieteen
erikoisalana patologia tarkoittaa kudoksilla ja solunäytteillä tehtävää
diagnostiikkaa, jonka tarkoituksena on etsiä näytteistä muutoksia, joilla voi
olla vaikutusta potilaan tilaan ja hoitoon. Suurimmasta osasta patologian
näytteistä halutaan poissulkea tai vahvistaa maligniteetti eli pahalaatuinen
solukasvu. Kuten monella muullakin alalla, myös patologiassa toiminnan
digitalisointi on kovassa huudossa.
Keuhkon adenokarsinooma
–
Näytteiden skannaaminen ruudulle mahdollistaa sekä etädiagnostiikan että
moniammatillisten etäpalaverien pitämisen. Molemmat auttavat merkittävästi
toiminnan turvaamisessa niukkojenkin resurssien puitteissa, Fimlabin
erikoistuva sairaalasolubiologi Teppo Haapaniemi kertoo.
Digijääleikepalvelu
on uusi, validointivaiheessa oleva palvelu, jossa leikkauksenaikainen histologinen
tutkimus suoritetaan osittain etänä.
–
Digijääleikepalvelun validointi on parhaillaan käynnissä Fimlabin
laboratoriossa Lahdessa. Sen avulla nopea diagnoosi leikkauksen aikana saadaan varmistettua,
vaikka lähin patologi olisi Tampereella, toteaa Haapaniemi.
Rhabdomyosarkooma
Ketterää virtuaalista yhteistyötä
Jääleiketutkimuksia
on tehty jo pitkään. Uutta on toiminnan digitalisointi, jossa laboratoriohoitaja
huolehtii ensin näytteen tavanomaisesta jääleikeprosessista ja skannaa lopulta
tutkimuslasille asetetun jääleikenäytteen kuvana päivystävän patologin
tutkittavaksi. Kun patologi on tulkinnut etänäytteen, hän soittaa leikkaavaan
yksikköön kertoakseen diagnoosin. Haapaniemen mukaan tyypillinen jääleikenäyte
on rinnan vartijaimusolmuke.
– Tällaisesta
näytteestä pyritään poissulkemaan rintasyövän metastasointi. Samasta
leikkauksesta voidaan lähettää patologin tutkittavaksi useampi imusolmuke. Patologin
diagnoosi voi vaikuttaa leikkauksen jatkoon.
Rinnan vartijaimusolmuke ja mikrometastaasi. Sytokeratiinivärjäys jääleikkeestä.
Lahdessa
on tällä hetkellä kolme jääleikeskanneria, joten hyvin nopean skannauksen ja
diagnoosin teko on mahdollista myös etänä. Jääleikkeiden ohella kaikki tutkittavat
näytelasit ovat skannattavissa, joten myös konsultaatioavun saaminen on aiempaa
helpompaa. Näytelasien skannaamista voidaan Haapaniemen mukaan hyödyntää
lisäksi moniammatillisten etäpalaverien järjestämisessä.
– Asiantuntijuuden
ja osaamisen jakamisen näkökulmasta yhteiset palaverit, joissa käydään läpi hoidollisesti
merkittäviä näytteitä ja niiden tulkitsemista, ovat äärimmäisen tärkeitä.
Digitalisaation myötä yhteistyö käy entistä ketterämmin.
