Ihopatologia on kuin salapoliisityötä, jossa pienikin johtolanka voi ratkaista tapauksen
20.8.2021
Vuoden patologiksi valittu Riitta Huotari-Orava sai kipinän ihopatologiaan erikoistuessaan ihotautilääkäriksi. Tehtyään töitä ihotautilääkärinä toistakymmentä vuotta, hän toteutti haaveensa patologiksi erikoistumisesta. Sittemmin hän on kouluttanut uusia ihopatologeja ja tehnyt pitkän uran Fimlabin riveissä.
Riitta Huotari-Orava valmistui lääkäriksi vuonna 1981. Hän aloitti työuransa Oulussa, mutta siirtyi pian Seinäjoelle, miehensä kotiseuduille. Seinäjoella Huotari-Orava tutustui ihotauteihin, joihin hän erikoistui vuonna 1988.
– Kipinä ihopatologiaan syttyi, kun meiltä ihotautilääkäreiksi erikoistuneilta vaadittiin myös patologian ymmärrystä, vaikkei se suoranaisesti ihotautilääkärin työhön kuulunutkaan, Huotari-Orava kertoo.
Työ ihotautilääkärinä oli palkitsevaa, mutta ajan myötä ajatus patologiaan erikoistumisesta houkutteli. Vuonna 2004 Huotari-Orava valmistuikin patologian erikoislääkäriksi.
– Patologin työ on esimerkki mestari-kisälli -tyyppisestä oppimisesta. Minut alan saloihin perehdytti aikoinaan patologi Pekka Vaajalahti. Sittemmin olen itse saanut ohjata erikoistuvia patologeja ja nuorempia kollegoitani, Huotari-Orava kuvailee.
Salapoliisityötä ja uutta teknologiaa
Nykyään Huotari-Orava asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on toiminut pitkään patologian erikoislääkärinä Fimlabissa, mutta myös Tampereen yliopiston patologian kliinisenä opettajana. Työt yliopistolla ovat jäämässä taa, mutta ura Fimlabissa jatkuu. Työssään Huotari-Orava vastaa patologiaan erikoistuvien koulutuksesta ihopatologian osalta ja erikoisosaamista vaativista ihonäytteistä yhdessä tiiminsä kanssa.
Fimlabilla työskennellessään Huotari-Orava on saanut keskittyä siihen minkä parhaiten osaa – ihopatologiaan. Ala on kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana huimasti ja työtä helpottavat esimerkiksi valokuvat. Laboratorion ajanmukaisilla laitteilla, osaavilla bioanalyytikoilla ja taitavilla näytteenottajilla on jokaisella tärkeä osansa työn onnistumisen kannalta.
– Ihopatologia on toisinaan kuin salapoliisityötä! Kokoan yhteen erilaisia johtolankoja ja jokin pieni yksityiskohta voi ratkaista koko jutun. Kun vaikea tapaus lopulta ratkeaa, se on todella palkitsevaa.
Fimlabissa yhteistyö eri alojen ammattilaisten välillä sujuu Huotari-Oravan mukaan hyvin. Syksyllä käyttöön otetaan digipatologia, jossa näytteitä katsotaan tietokoneen ruudulta, eikä mikroskooppia aina tarvita. Tämä mahdollistaa esimerkiksi etätyön entistä joustavammin.
Vuoden patologi
Tieto vuoden patologiksi valituksi tulemisesta yllätti Riitta Huotari-Oravan täysin. Palkinnon myöntää International Academy of Pathologyn Suomen osasto.
– Olin aivan varma, että viesti on tullut väärään osoitteeseen. Minulle kuitenkin vakuutettiin, että tunnustus oli myönnetty juuri minulle ja hetken asiaa prosessoituani aloin ymmärtää, että ehkäpä olen ansainnut tämän, Huotari-Orava kertoo.
Vuoden patologi -palkinto on tunnustus erityisesti kollegoilta, jotka ovat halunneet osoittaa arvostuksensa ja kunnioituksensa. Se lämmittää Huotari-Oravan mieltä erityisen paljon.
– Potilaan kiitos tavoittaa patologin vain harvoin. Niinpä sisäiset onnistumiset ovat tärkeä osa työtä, hän päättää.
OTE-prosessi auttaa tallettamaan asiantuntijoiden osaamista ja tietoa
8.8.2021
• Tiedote päivitetty: 21.7.2021
Suuri osa Fimlabin työntekijöistä on korkeakoulutettuja henkilöitä, joiden eläköityessä kriittinen osaaminen voi olla vaarassa kadota. Osaamisen säilyttämiseksi Fimlabissa on otettu käyttöön OTE-prosessi, jossa osaamisen ja tiedon jakaminen sekä säilyttäminen huomioidaan osana eläköitymistä.
Suomessa eletään juuri nyt suurta eläköitymisen aikaa. Eläkkeelle jää ennätysmääriä ihmisiä, ja ilmiö näkyy myös Fimlabin kokoisessa organisaatiossa.
Fimlabin riveissä työskentelee valtava määrä korkean tason ammattilaisia, joiden asiantuntijuutta ja osaamista ei voida monistaa tai kopioida, vaan osaaminen voi olla hyvin henkilökohtaista ja yksilöllistä.
– Kaikissa työtehtävissä on vuosien kokemuksen myötä syntynyttä hiljaista tietoa, joka olisi tärkeää jakaa muille ja siirtää talteen, henkilöstön kehittämispäällikkö Pirta Hautala kertoo.
Arvostusta ja osaamisen tallettamista
Kun työnantaja saa eläkeyhtiöltä arvion työntekijän eläkeikään siirtymisestä tai työntekijä itse ottaa eläköitymisen puheeksi, hänen kanssaan aloitetaan OTE-prosessi eli osaamisen ja tiedon jakaminen ja säilyttäminen osana eläköitymistä. Kaikki eivät jää eläkkeelle heti eläkeiän täyttyessä, vaan esimerkiksi monet asiantuntijat jatkavat tehtävissä vielä pitkään eläkeiän jälkeen.
– Haluamme aloittaa työntekijän osaamisen jakamisen ja tallettamisen jo hyvissä ajoin ennen eläköitymispäätöstä, ja OTE-prosessi voidaan käynnistää jopa vuotta tai kahta ennen eläkkeelle jäämistä. Käytäntö on vielä melko tuore, mutta se on otettu hyvin vastaan, sanoo Hautala.
Vaikka Fimlabin kaltaisessa organisaatiossa tietoa tallennetaan ja dokumentoidaan valtavasti, on hiljaisen tiedon määrä silti suuri. Hiljaisen tiedon jakamiseksi on kehitelty Fimlabissa monia erilaisia menetelmiä, mutta parhaiten se siirtyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi työparityöskentelyn, sijaistamisen ja työnkierron on nähty toimivan hyvin hiljaisen tiedon siirtämisessä.
Yksi OTE-prosessin keinoista on Hyvällä mielellä eläkkeelle -valmennus, jota tarjotaan eläköityville. Valmennuksessa katsellaan uraa taakse päin ja jaetaan kokemuksia työuran varrelta. Samalla voidaan pohtia, millaisia haaveita ihmisellä on työn päättymisen jälkeen. Muutos on monille suuri ja vertaistuki tärkeää.
– Tavoitteena on, että eläköityvä ihminen kokee tulevansa arvostetuksi. Moni Fimlabilla työskentelevä kokee työnsä hyvin merkitykselliseksi ja siksi työstä luopuminen voi olla vaikeaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että OTE-prosessi on aina erilainen työntekijästä riippuen. Prosessi muotoutuu aina henkilön oman uran, osaamisen ja kokemusten kautta, Hautala muistuttaa.