Messukeskuksen koronanäytteenotto muuttaa E-halliin jo aatonaattona
Fimlabin suuren tehon drive in -koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa muuttaa A-hallista E-halliin keskiviikkona 23. joulukuuta. Muuton myötä A-halli palautuu alkuperäiseen tarkoitukseensa liikuntahalliksi urheilijoiden käyttöön. Näytteenoton kapasiteettiin muutolla ei ole vaikutusta.
Aiemmin Tampereen kaupungin kanssa neuvotellusta jatkoajasta huolimatta Fimlabin koronanäytteenoton muuttoaikataulua Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa on päätetty aikaistaa.
– Ymmärrämme hyvin liikuntatoimen tarpeen tilankäytölle ja olemme myös arvioineet näytteenoton kuormitusta joulun ja uudenvuoden aikaan. Tulimme siihen tulokseen, että ennen joulua on paras ajankohta muutolle, kertoo Fimlabin Pirkanmaan aluejohtaja, ylilääkäri Anna-Maija Haapala.
Muutto ei aiheuta katkosta näytteenottotoimintaan
Näytteenottotoiminta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-hallissa päättyy tiistaina 22.12. kello 19. Toiminta E-hallissa alkaa heti seuraavana aamuna kello 7.30.
– Sisäänajo E-halliin tapahtuu hallin pohjoispuolelta. Käytännössä se tarkoittaa, että näytteenottoon tultaessa on ajettava lenkki hallin toiselle puolelle. Vastaavasti ulosajo tapahtuu hallin eteläpuolelta. Uusi reitti vaatii autoilijoilta huolellisuutta liikenneturvallisuuden takaamiseksi, Haapala toteaa.
Uudet saapumisohjeet päivittyvät Fimlabin verkkosivuille ennen muuttoa. Näytteenoton kapasiteetti säilyy ennallaan. Enimmillään suuren tehon drive in -näytteenotossa on otettu lähes 1300 näytettä päivässä.
Koronanäytteenotto palvelee myös joulunpyhinä
Fimlabin koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen E-hallissa sekä Hatanpäällä ja Taysissa palvelevat myös joulunpyhien ajan. Toimipisteet ovat pyhinä auki seuraavasti: 24.12. klo 8–16, 25.–27.12. klo 10–18 ja 1.–3.1.2021 klo 10–18. Uudenvuoden aattona 31.12. messukeskus palvelee klo 7.30–19.30 ja Tays klo 7.15–19.30.
Arkena ja viikonloppuisin toimipisteet palvelevat pääsääntöisesti seuraavasti: Messukeskus ma–su klo 7.30–19.30, Hatanpää ma–pe klo 8–19.30, la–su klo 9–17 ja Tays ma–su klo 7.15–19.30. Huomaathan, että koronanäytteenottoon tulo vaatii aina lähetteen ja ajanvarauksen.
Laiterikko on saatu korjattua – koronatestien vasteajat normalisoituvat
Viime viikkoina Fimlabin koronatestausta haastanut laiterikko osassa tutkimuslinjastoa on saatu korjattua. Tutkimuskapasiteetin palautuminen ennalleen vähentää tarvetta alihankinnalle ja lyhentää tutkimustulosten vasteaikoja.
– Pari viime viikkoa ovat olleet ennätyksellisen tiiviitä. Valtakunnallisesti kiihtynyt koronatilanne yhdistettynä laiterikkoon aiheutti jonkin verran vasteaikojen venymistä. Tilanteen pitäisi nyt huomattavasti helpottaa, kertoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Tutkimuslinjastoa jo kesällä täydentämään tilatun laitteen asennus on myös parhaillaan käynnissä. Laitelisäyksen myötä tuotantovarmuus kasvaa entisestään.
– Kuluva viikko on tutkimuspyyntöjen valossa hieman kahta edeltävää viikkoa rauhallisempi. Tulevista päivistä ja viikoista ei toki voi vielä tietää, Seiskari toteaa.
Tuotantovarmuuden takaamiseksi Fimlab hyödyntää jatkossakin tarvittaessa tutkimusten alihankintaa yhteistyölaboratorioista. Olemassa olevien alihankintakanavien ohelle rakennetaan parhaillaan logistisia ja tietoyhteyksiä myös HUSin tutkimuskapasiteetin hyödyntämiseksi.
Laboratoriopalveluille laajaa kysyntää
Tavanomainen laboratoriopalveluiden kysyntä jatkuu kiivaana koronanäytteenoton ja -tutkimusten ohella.
– Edelliset pari viikkoa ovat olleet hyvin haastavia. Koronaepidemia on heijastunut myös peruspalvelutuotantoomme, koska sairastumiset ja karanteenitoimet ovat koskettaneet myös laboratoriohenkilöstöä. Koronatutkimusten vastausviiveet ovat aiheuttaneet paljon kysymyksiä ja palautetta asiakkailtamme, kertoo palvelujohtaja Anu Mustila.
Fimlabin toiminta-alueista Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat koronatilanteen osalta leviämisvaiheessa ja Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa kiihtymisvaiheessa. Tutkimuspyyntöjen määrä on hieman tasoittunut kuluneen viikon aikana. Koronanäytteenottoon pääsee nopeasti ja tulosten vasteaikoja saadaan nyt nopeutettua. Fimlabissa tutkitaan nyt keskimäärin yli 3000 koronanäytettä päivässä. Kiivaimpina päivinä tutkimusmäärät ovat olleet 4000 näytteen luokkaa.
Suomessa todetaan tällä hetkellä 400–500 positiivista koronatulosta päivittäin. Positiivisten tulosten osuus on kasvanut myös ikääntyneen väestön keskuudessa. Tämä voi ennakoida terveydenhuollon tehohoitokapasiteetin kuormittumista tulevina viikkoina.
Fimlabin asiakaspalvelussa on tehty isoja ponnistuksia
Koronapandemia on haastanut Fimlab Laboratorioiden asiakaspalvelua kehittymään ennennäkemättömällä vauhdilla ja volyymilla. Samaan aikaan tavanomainen palvelutuotanto ja toiminnan kehittämistyö ovat pyörineet katkeamatta.
Korona ja siitä seuranneet tarpeet palvelutuotannon mukauttamiselle ovat olleet kuluvana vuonna asiakaspalvelun leimallisimpia prioriteetteja Fimlabissa. Koronanäytteenotto käynnistettiin laboratorion toimintana vauhdilla heti maaliskuussa. Toisen aallon alkaessa kesän lopulla Fimlabissa kehitettiin drive in -konsepti helpottamaan näytteenoton massatestaukselle aiheuttamaa pullonkaulaa. Toiminta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen drive-in-näytteenottopisteessä käynnistyi elokuun lopussa. Suurtehotoiminnan näytteenottokapasiteetti on jopa yli 1000 näytettä päivässä.
– Koronasta huolimatta myös tavanomainen palvelutuotantomme on pyörinyt katkeamatta. Olemme palvelleet asiakkaitamme vuoden jokaisena päivänä ja samalla työskennelleet ahkerasti toimintamme jatkuvan kehittymisen eteen, sanoo asiakaspalvelujohtaja Anu Mustila.
Laajentuvaa ja kehittyvää palvelua
Vaasa liittyi alkukeväästä osaksi Fimlabia. Nyt Fimlab palvelee jo yli sadassa toimipisteessä viiden sairaanhoitopiirin alueella Suomessa: Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Palvelualueella asuu 1,3 miljoonaa suomalaista.
Vuoden aikana Fimlabin toimipisteitä on uudistettu muun muassa Tampereen Hervannassa, Valkeakoskella, Hattulassa, Joutsassa ja Hankasalmella sekä Jyväskylässä, jonne on kohonnut kokonaan uusi, alkuvuonna 2021 asiakkaille aukeava Sairaala Nova. Novan myötä Keski-Suomeen saadaan jo toinen Nopsa-pikapalvelupiste.
– Nopsa on ollut menestystarina, josta pitävät niin asiakkaat kuin Fimlabin työntekijätkin. Uusia Nopsa-pisteitä on avattu tasaiseen tahtiin, ja tällä hetkellä Nopsassa voi asioida jo kuudessa eri toimipisteessä ympäri Suomea. Esimerkiksi Kuninkaankulmassa Tampereella jo kolmasosa kaikista näytteenotoista hoituu Nopsa-pikapalvelussa, Mustila kertoo.
Entistä laajempaan käyttöön Nopsa-pikapalvelu saadaan ensi vuonna, kun Fimlabin uudet näytteenottokeskukset avautuvat sekä Lahdessa että Vaasassa. Rakenteilla olevat uudet näytteenottokeskukset noudattelevat Fimlabin modernia palvelukonseptia, jossa tilojen toimivuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Modernin asiakaspalvelun laboratorio
Uusi ajanvarausohjelma on otettu käyttöön koko Fimlabissa lukuun ottamatta Pohjanmaata, jonka vuoro on ensi keväänä. Ajanvarausohjelman uudistusta seuraava vaihe on itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto kaikissa Fimlabin näytteenottolaboratorioissa.
– Vuoden 2020 asennusurakka päättyy Päijät-Hämeeseen ja jatkuu ensi vuonna Vaasassa heti, kun uusi ajanvarausjärjestelmä saadaan alueella käyttöön, toteaa Mustila.
Ajanvarausjärjestelmän uudistaminen ja itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto ovat olleet ensimmäisiä askelia kohti laajempaa asiakaspalvelun kehitysprojektia. Uudistusten myötä muun muassa asiakkaiden yksityisyyden suoja paranee ja laboratoriotoiminta sujuvoituu entisestään.
Tiedosta on hyötyä koronapandemian toisessa aallossa
Arki Fimlabin mikrobiologian laboratorioissa on ollut helmikuusta lähtien jatkuvaa kehitystyötä. Koronapandemian toisella aallolla virta ei vie niin voimakkaasti kuin ensimmäisellä, sillä nyt koronaviruksesta on paitsi kokemusta myös paljon tietoa.
Alkukeväästä puhjennut koronapandemia polkaisi vauhtiin nopeatempoisen, erityisesti mikrobiologian erikoisalaa haastaneen kehitysvaiheen. Uusia testausmenetelmiä alettiin pystyttää kiivaasti. Volyymia kasvatettiin nopeasti isommille laitteille, sillä tuotanto vaati kipeästi moninkertaistamista. Kevään mittaan tilanne koheni ja yhä suurempia näytemääriä saatiin tutkittua. Hiljalleen kansalliset rajoitustoimet alkoivat purra, ja kesään mennessä tilanne rauhoittui.
Rauhoittunut tilanne antoi laboratorion henkilökunnalle ansaitun hengähdystauon. Kääntöpuolena positiivisten näytteiden vähäisyys hidasti kehitystyötä.
– Toinen aalto nosti päätään alkusyksystä. Sitä mukaa, kun positiivisten näytteiden määrä kasvoi, myös tutkimus- ja kehitystyömme eteni. Parhaimmillaan olemme tutkineet yli 4000 näytettä päivässä, kertoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Yhdistelmätestit sairaalapotilaille
Henkilöstöä koronadiagnostiikkaan on lisätty huomattavasti: näytteenottoon noin sata uutta työntekijää ja analytiikkaankin useita kymmeniä. Laitehankintoja koronatestaukseen on tehty hyvin etupainotteisesti. Odotusajat ovat kuitenkin valitettavan pitkiä. Kun laitteet saadaan asennettua, voi tarvikkeiden saatavuus muodostua ongelmaksi.
Syksyn aikana näytemäärät jälleen nousivat ajoittain hyvinkin nopeasti ja haastoivat testauskapasiteettia suuresti. Seiskarin mukaan kansallinen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava.
– Tartuntamäärät ovat kovassa kasvussa monella alueella. Tämä näkyy myös sekä tekemiemme covid-19-tutkimusten määrän nousuna että positiivisten tulosten osuuden kasvuna.
Uutena kehitysaskeleena Fimlab on ottamassa käyttöön yhdistelmätestit. Niiden avulla voidaan tutkia samalla analyysilla sekä korona että influenssa nopeasti yhdellä testillä. Yhdistelmätestit on tarkoitettu vaikeammin oireilevien sairaalapotilaiden hoitoon kattavamman diagnostiikan tueksi, erityisesti influenssakautta ajatellen. Pandemian hillitsemiseksi tehtävässä massatestauksessa sen sijaan riittää edelleen se, että näytteistä tutkitaan ainoastaan koronavirusta.
Testaus ei pysäytä pandemiaa
Kansainvälisellä mittapuulla Suomessa on meneillään toisen aallon kiihtyvä vaihe. Toisin kuin viime keväänä, viruksesta ja sen leviämiskyvystä on nyt hyvä käsitys. Tämä osaltaan auttaa koronan leviämisen hillitsemisessä.
Seiskari muistuttaa, että vaikka testaus lisää tietoa koronaviruksesta, se ei riitä pysäyttämään pandemiaa.
– Tähän tarvitsemme alueellisia rajoituksia. Nyt ei saa tulla taisteluväsymystä, vaan jokaisen on kannettava vastuu omalta osaltaan. Kuten aiemmat kokemuksemme ovat osoittaneet, nopeakin leviäminen voidaan saada kuriin.
Tutkimuskapasiteetti vahvistunee ensi viikon aikana
Koronatilanne on kiihtynyt ympäri Suomea viime viikkojen aikana. Tämä näkyy myös näytteenottomäärissä. Fimlabin alueella tutkitaan tällä hetkellä noin 3200 covid-19-näytettä päivässä. Tutkimusmäärien ohella myös positiivisten tulosten osuus on kasvanut selvästi viimeisten kahden viikon aikana.
– Näytteitä tulee tällä hetkellä rajusti. Näytteiden suuren määrän ohella painetta aiheuttaa yhden keskeisen laitteen rikkoutuminen päätutkimuslinjastossamme. Varaosista ja tutkimustarvikkeista käydään globaalia kilpailua ja niiden saatavuudessa on viiveitä, kertoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Haasteista huolimatta vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina eikä näytteitä ole päässyt kasaantumaan. Rinnakkaisia laitteita on useita, ja laiterikon aiheuttamaa tutkimuskapasiteetin tilapäistä pienentymistä on paikattu lisäämällä alihankintayhteistyötä.
– Paitsi omaa tuotantoa myös alihankintakanavia kehitetään koko ajan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää riskien hallinnan kannalta, Seiskari toteaa.
Tutkimuskapasiteetti saamassa vahvistusta
Laiterikon korjaamiseksi tarvittava varaosa saataneen ensi viikon aikana. Tämän lisäksi tutkimuskapasiteettiin on Seiskarin mukaan tulossa lisävahvistusta, kun jo keväällä tilattu laitevahvistus saadaan käyttöön lähiviikkoina.
– Tutkimusjärjestelmäämme täydentävän laitteen asennus alkaa näillä näkymin ensi viikon aikana. Laite kootaan paikan päällä ja asennustyö vie useammalta henkilöltä pari viikkoa, eli puhutaan varsin suuresta laitteesta. Uuden laitteen myötä myös tarviketoimituksiin on odotettavissa helpotusta.
Ennätysmäärä näytteitä päivässä
Joulukuun ensimmäisenä päivänä pelkästään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen drive-in-näytteenottopisteessä otettiin yli 1000 näytettä.
– Messu- ja Urheilukeskuksen suurtehon drive-in-näytteenottopisteessä koronanäytteitä otetaan aamusta iltaan kahdeksalla ajolinjalla. Ruuhkasta huolimatta ajan koronanäytteenottoon saa viimeistään seuraavalle päivälle, kertoo Pirkanmaan aluejohtaja, ylilääkäri Anna-Maija Haapala.
Fimlab vastaa koronatutkimuksista viiden sairaanhoitopiirin alueella Suomessa: Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Kaikki toimialueet ovat tällä hetkellä koronaepidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Ruuhkaisuudesta huolimatta vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina ja tilanne vakaana.
Käytäthän kasvomaskia tullessasi näytteenottoon ja asioidessasi laboratorioissamme.
Laboratorioissa on varauduttu uuteen korona-aaltoon
Koronaviruksen testauskapasiteettia on kasvatettu Fimlabissa koko kevään ajan. Valmius lisääntyvien näytemäärien tutkimiseen on erittäin hyvä.
Koronapandemia levisi Eurooppaan ja Suomeen hyvin nopeasti. Diagnostiikkaa jouduttiin pystyttämään kiireellä, ja toiminnan kehittämistä leimasi jatkuva reagointi muuttuviin tilanteisiin. Fimlabilla koronatestauksesta vastaavan, mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskarin mukaan tilanne on nyt tasaantunut.
– Ensimmäiseen aaltoon emme olleet juuri osanneet varautua. Toisen aallon aikana tilanne tulee olemaan täysin erilainen. Siihen olemme nyt testauskapasiteetin ja diagnostiikan puolesta hyvin valmistautuneita.
Fimlab vastaa koronavirustestauksesta viiden sairaanhoitopiirin alueella Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Varsinainen diagnostiikka tapahtuu pääosin Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella.
Poikkeuksellista diagnostiikkaa
Ensimmäiset koronavirustutkimukset tehtiin Fimlabissa helmikuun lopussa. Tällöin ei markkinoilla ollut vielä kaupallisia testejä tarjolla, vaan testit piti rakentaa itse paikan päällä laboratoriossa. Testausmäärät olivat aluksi hyvin pieniä, noin kymmenkunta testiä päivässä. Vain epidemia-alueiksi luokitelluilta alueilta Suomeen palanneet oireiset henkilöt testattiin.
Epidemia-alueen nopea laajentuminen kasvatti näytemääriä huomattavasti. Samaan aikaan markkinoille saatiin useita erilaisia kaupallisia menetelmiä, joita Fimlabissakin on hyödynnetty. Maaliskuun lopussa tutkittiin jo noin 250 näytettä päivässä. Huhtikuun loppuun mennessä näytemäärä tuplaantui. Tilanne on pysynyt siitä asti ennallaan, ja edelleen Fimlabissa tutkitaan noin 500 koronanäytettä päivässä.
– Pandemia on Suomessa nyt aika lailla pysähtynyt ja tilanne on hyvällä mallilla. Suomi on tosi hyvin onnistunut tavoitteessaan hillitä viruksen leviämistä, Seiskari toteaa.
Kova kuorma näytteenotolle
Nyt, kun yhteiskunnan rajoituksia on alettu purkaa, näytemäärät tulevat kasvamaan. Tähän on Fimlabissa varauduttu. Uudet laitehankinnat, joilla testausta saadaan automatisoitua ja tehostettua huomattavasti, saataneen käyttöön kesäkuun alussa. Lisäksi Fimlab on aloittanut vasta-ainetestauksen tukemaan infektioiden toteamista. Myös näytteenottovälineiden saatavuus on jatkuvasti parantunut.
– Testauskriteerit ovat nyt matalalla ja hyvin lieväoireistenkin tulisi päästä testeihin. Viimeistään syksyllä leviävät kausiflunssat tulevat varmasti kasvattamaan näytemääriä entisestään. Vaikka kapasiteettia moninkertaistuvalle tutkimusmäärälle laboratorioissa nyt onkin, saattaa koronanäytteenottoon pääsy muodostua pullonkaulaksi joillakin alueilla, huomauttaa Seiskari.
Mielenkiinnosta mikrobeihin
Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.

Kuluva kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin. Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa Tampereella.
– Koronapandemia on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45 hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia. Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle mahdu.
– On kuitenkin tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
– Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana, Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen, että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin, joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.
Palvelemme koronapandemiankin aikana
Kevään ajan jatkunut poikkeustila vaikuttaa edelleen Fimlabin näytteenottopalveluihin. Terveydenhuollon sulkujen asteittainen purkaminen kasvattaa laboratoriotutkimusten määrää.
Kiireettömän hoidon määrää on alettu terveydenhuollossa lisätä toukokuun aikana. Valmiustilan purku tulee näkymään myös laboratorioissa lisääntyvinä tutkimusmäärinä. Toisaalta väestössä on myös poikkeustilan aikana kasvanutta painetta käydä muun muassa määräajoin toistuvissa seurantakokeissa, joita on saatettu poikkeusolojen vuoksi siirtää myöhemmäksi.
Suojainten käytössä Fimlab noudattaa THL:n ja sairaanhoitopiirien linjauksia.
– Tähän saakka hengityssuojainten käyttöä on jouduttu saatavuusongelmien vuoksi rajaamaan siten, että niiden riittävyys on turvattu erityisen kriittisissä tilanteissa. Nyt infektioyksiköt ovat ohjeistaneet suojainten käyttöä jo hieman laajemmin, kun niiden saatavuus on parantunut. Seuraamme tilannetta ja otamme kulloistenkin linjausten mukaisesti suu-nenäsuojuksia käyttöön myös näytteenottopalveluissa, Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila kertoo.
Vuoronumeroasiointi keskeytetty ainakin syksyyn asti
Fimlabin laboratorioissa asiointiin on kevään aikana tehty muutoksia, joilla on pyritty vähentämään jonotustilanteita.
– Vuoronumeroasiointi on pois käytöstä, ettei syntyisi jonotustilanteita. Lähtökohtaisesti toimimme vain ajanvarauksella ja vain välttämättömät saattajat saavat tulla mukaan. Ajanvarausasiointia on vielä lisäksi väljennetty, jottei syntyisi pitkiä kohtaamisia aulassa. Näin toimitaan ainakin syksyyn asti, toteaa Mustila.
Kiireelliset päivystysasiakkaat palvellaan edelleen vuoronumerolla. Lisäksi Nopsa-pikapalvelu palvelee ilman ajanvarausta Tampereella Kuninkaankulmassa, Hatanpäällä ja Taysin poliklinikkalaboratoriossa sekä Jyväskylän näytteenottokeskuksessa ja pian myös Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratoriossa Hämeenlinnassa.
– Haluamme painottaa, ettei kontrollikäynneistä ole syytä luopua. Näytteenotto tiettyjen sairauksien ja sairauksien hoidon seurannassa on välttämätöntä. Teemme kaikkemme, että näytteenotto sujuu kaikissa tilanteissa mahdollisimman sujuvasti ja mahdollisimman vähin ihmiskontaktein, Mustila sanoo.
Alla listattuna tämän hetkisiä toimenpiteitämme, jotka tähtäävät turvalliseen näytteenottotilanteeseen:
- Toimipisteissämme ei oteta koronanäytteitä.
- Vuoronumeroasiointi on keskeytetty ja asiakasmääriä on rajoitettu mm. ajanvarausaikoja väljentämällä.
- Nopsa-pikapalvelu palvelee normaalisti.
- Turha oleskelu laboratorioiden odotustiloissa on minimoitu.
- Odotustilojen väljyyttä on lisätty, jotta turvavälien huomioiminen on mahdollista.
- Olemme ohjeistaneet hengitystieinfektiota potevia asiakkaitamme välttämään asiointia laboratorioissamme.
- Henkilökuntamme ei tule töihin, jos heillä on hengitysinfektio.
- Henkilökunnan testaukset tehdään valtakunnallisen linjauksen mukaan.
- Henkilökuntamme kiinnittää erityistä huomiota hyvään käsihygieniaan jokaisessa asiakastilanteessa.