Suosittelemme vahvasti oman maskin tai suu-nenäsuojuksen käyttöä laboratoriossa asioidessasi. Saavuthan laboratorioon vasta juuri ennen sinulle varattua aikaa.
Huom. Ethän asioi laboratoriossa, jos sinulla on hengitystieinfektion oireita.
Varaa aika puhelimitse
Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme (Arkisin ma-pe klo 7-18)
Soita
010 808 515
Pohjanmaa / Österbotten (Arkisin ma-pe klo 7-15)
Soita
06 213 1626
Hedelmöityshoitolaboratorio (Ma-to klo 8-16 ja pe klo 8-14)
Soita
010 808 525
Asiakas maksaa puhelusta teleoperaattorille seuraavilla periaatteilla:
suomalaisesta lankaliittymästä soitettaessa peritään paikallisverkkomaksu (pvm)
suomalaisen puhelinyhtiön matkapuhelinliittymästä Suomessa soitettaessa peritään matkapuhelinmaksu (mpm)
ulkomailta soitettaessa hinnan määrittelee paikallinen operaattori
Puhelujen tarkka hinta määräytyy asiakkaan puhelinyhtiön kanssa tekemän liittymäsopimuksen perusteella.
Fimlabin koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen E-hallissa sekä Hatanpäällä ja Taysissa palvelevat myös pääsiäispyhien ajan. 2.–5.4. välisenä aikana toimipisteet ovat auki seuraavasti: Messukeskus klo 10–18, Hatanpää klo 9–17 ja Tays klo 10–18.
Huomaathan, että koronanäytteenottoon tulo vaatii aina lähetteen ja ajanvarauksen.
Koronatestauksen tuotantovarmuus on hyvä
Fimlabin
koronatestauksen tuotantovarmuus on hyvällä tasolla. Tutkimuslaitteistoa on
jatkuvasti vahvistettu ja myös tarvikkeiden globaali saatavuus on tällä
hetkellä hyvä. Nykyisellä laitteistolla on mahdollista tutkia noin 5000
koronanäytettä vuorokaudessa. Viime aikoina tutkimusmäärät ovat pyörineet
3000–4000 näytteen päivätasolla. Valtaosa testituloksista vastataan vuorokauden
sisällä näytteenotosta.
Koronavirusten
tarkempi tunnistaminen sekvensoinnilla on jatkunut Fimlabissa kuukauden päivät.
Tällä hetkellä sekvensointiin päätyy 20–60 näytettä viikossa. Koko virusgenomin
sekvensoinnilla näytteistä tunnistetaan paitsi yleisimmät maailmalla leviävät
variantit myös mahdolliset uudet muunnokset.
Vallitsevan koronapandemiatilanteen vuoksi rajoitamme samanaikaisesti asioivien asiakkaiden määrää Jyväskylän näytteenottokeskuksessa tiistaista 23.3. alkaen.
Rajoitustoimista johtuen varatut ajat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Asiakkaita suositellaan saapumaan näytteenottoon juuri ennen varattua aikaa.
Asioidessasi Jyväskylän näytteenottokeskuksessa 23.3. alkaen toimi näin
Saavu laboratoriolle juuri ennen sinulle varattua aikaa. Käytäthän suu-nenäsuojusta.
Pidä riittävä turvaväli muihin asiakkaisiin sekä ulkona että laboratorion sisätiloissa.
Odota rauhassa, että vartija päästää sinut sisälle laboratorioon. Varatut ajat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Kaikki asiakkaat palvellaan.
Ilmoittaudu itseilmoittautumisautomaatilla sisään tullessasi. Jos asioit Nopsa-pikapalvelussa, sinun ei tarvitse ilmoittautua, vaan voit siirtyä suoraan Nopsa-pisteelle.
Hoitaja kutsuu sinut sisään näytteenottohuoneeseen.
Vältä turhaa oleskelua laboratoriossa näytteenoton jälkeen.
Aluehallintoviranomaisten päätökseen perustuen joudumme rajoittamaan samanaikaisesti asioivien asiakkaiden määrää Lahdessa näytteenottokeskus Fimlab Aleksanterissa maanantaista 8.3. alkaen.
Tästä johtuen varatut ajat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Asiakkaita suositellaan saapumaan näytteenottoon juuri ennen varattua aikaa.
Toimi näin Fimlab Aleksanterissa 8.3. alkaen
Saavu
laboratoriolle juuri ennen sinulle varattua aikaa. Käytäthän suu-nenäsuojusta.
Pidä
riittävä turvaväli muihin asiakkaisiin sekä ulkona että laboratorion
sisätiloissa.
Odota
rauhassa, että vartija päästää sinut sisälle laboratorioon. Varatut ajat eivät
välttämättä pidä paikkaansa. Kaikki asiakkaat palvellaan.
Ilmoittaudu
itseilmoittautumisautomaatilla sisään tullessasi. Jos asioit
Nopsa-pikapalvelussa, sinun ei tarvitse ilmoittautua, vaan voit siirtyä suoraan
Nopsa-pisteelle.
Hoitaja
kutsuu sinut sisään näytteenottohuoneeseen.
Vältä
turhaa oleskelua laboratoriossa näytteenoton jälkeen.
Fimlabin Tampereen keskuslaboratoriossa on käynnistetty koronavirusmuunnosten tunnistaminen sekvensoinnilla. Sekvensointia käytetään virusvarianttien seurantaan nopeasti kehittyvässä pandemiassa. Mutaatioita seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen kulkua.
Sekvensointi
on pystytetty tiiviissä yhteistyössä mikrobiologian ja genetiikan erikoisalojen
sekä Tampereen yliopiston kanssa. Genetiikan laboratoriolla vakiintuneessa käytössä
olleet menetelmät ja kokemus sekvensoinnista osana muun muassa syöpädiagnostiikkaa
ovat edesauttaneet menetelmän käyttöönottoa myös virusvarianttien
tunnistamiseen.
Sekvensoinnin tavoite on epidemiologinen seuranta
Koronaviruksen
osoitus potilasnäytteistä perustuu PCR-testaukseen, jossa tutkitaan yhtä tai
muutamaa ennalta määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan. Tämän vuoksi menetelmä
sopii hyvin viruksen osoittamiseen suurista näytemääristä.
Sekvensoinnin merkitys osana koronadiagnostiikkaa heräsi tarpeesta seurata maailmalla leviämään lähteneiden virusvarianttien kulkua. Nyt on selvää, että variantit leviävät vauhdilla, ja brittivariantista on tulossa uusi valtavirus myös Suomessa.
– Elämme murrosvaihetta sen suhteen, millainen testausstrategia virusvarianttien sekvensointiin tullaan linjaamaan. Resurssien turvaamisen näkökulmasta on tärkeää, ettei lähdetä ylimitoitettuun sekvensointiin. Tarvitsemme systemaattista sekvensointia tietääksemme, minkälaisia viruskantoja Suomessa on liikkeellä. Näin voimme varmistaa myös PCR-diagnostiikan toimivuuden, toteaa mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
–
Vallitsevassa tilanteessa on tarkoituksenmukaista pysytellä nimenomaan epidemiologisen
tilannekuvan rakentamisen tasolla, koska tällä on merkitystä arvioitaessa
esimerkiksi rokotteiden tehoa kiertäviin viruskantoihin, lisää mikrobiologian
erikoislääkäri Minna Paloniemi.
Sekvensointimenetelmiin
kohdistuvat vaatimukset kasvavat, kun genomia määritetään tarkemmin, eikä vain
seurata tiettyjen, yksittäisten varianttien leviämistä.
– Yhden
sekvenssinäyte-erän kattava analysointi koko virusgenomin osalta on vaativaa ja
kestää kaikkine vaiheineen useamman päivän. Siksi sekvensointi ei varsinaisesti
palvele taudin diagnostiikkaa, vaan enemmänkin juuri epidemian seurantaa, sanoo
genetiikan erikoisalajohtaja Mauri
Keinänen.
Fimlabin Tampereen keskuslaboratorioon pystytetään parhaillaan
uutta sekvensointijärjestelmää, jolla voidaan skannata virusten perimää. Tähän
asti positiiviset koronanäytteet on tarvittaessa lähetetty Helsinkiin THL:n tekemää
muunnosten sekvenssianalyysia varten.
Mikrobiologian molekyylilaboratorion menetelmistä vastaava sairaalamikrobiologi
Bruno Luukinen on ollut pandemian
alusta asti käynnistämässä koronadiagnostiikkaa Fimlabilla.
– Sain erikoistumisopinnot valmiiksi juuri sopivasti helmikuussa
2020, kun virus alkoi toden teolla levitä maaliskuussa. Hyppäsin liikkuvaan
junaan, kun aloitimme koronadiagnostiikan pystyttämisen. Muutosten vauhti ei
ole sen koommin laantunut, ja nyt olemme taas uuden, mielenkiintoisen vaiheen
edessä, Luukinen kuvailee.
Molekyylilaboratorion lääketieteellisestä puolesta vastaa kliinisen
mikrobiologian erikoislääkäri Minna Paloniemi,
joka liittyi mukaan tiimiin syksyllä palattuaan post-doc-tutkimustyöstä
Cambridgesta, Englannista.
Sekvensointi avaa perimän
Vuoden aikana tutkimusmäärät Fimlabin laboratoriossa ovat
nousseet räjähdysmäisesti.
– Pandemian alkumetreillä pohdimme tosissamme, voisimmeko
nostaa päivittäisiä näytteenottomääriä lähemmäs 40:tä. Tällä hetkellä teemme
parhaimmillaan noin 4 000 PCR-testiä päivässä, mikä vastaa yhden keskimääräisen
influenssakauden koko näytemäärää, Luukinen havainnollistaa.
PCR-testissä tutkitaan vain yhtä tai muutamaa ennalta
määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan, minkä vuoksi menetelmä sopii hyvin
viruksen tunnistamiseen, mutta huonosti mutaatioiden seurantaan alati
kehittyvässä pandemiassa. Sekvensointimenetelmien avulla taas voidaan analysoida
viruksen koko perimää jopa yksittäisen nukleotidin tasolla. Mutaatioita
seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen
kulkua.
Sekvensoinnin käyttöönotto aloitetaan Tampereella helmikuun
aikana koronavarianttien määrittämisellä. Osaamisen kartuttua on tarkoitus
jatkaa nopeasti uuden sukupolven kokogenomisekvensointimenetelmiin.
– Pandemiatilanteessa on toki tarkoituksenmukaisempaa
pysytellä epidemiologisen tilannekuvan rakentamisen tasolla, sillä yhden
sekvenssinäyte-erän analysointi on hidasta ja vie kaikkine vaiheineen useamman
päivän, toteaa Paloniemi.
Yhteistyöllä virusta vastaan
Sekvenssitestauksessa kertyy valtavat määrät tietoa. Testauksen
myötä rakennetaan sekä kansallista että kansainvälistä tietokantaa, joiden
avulla pystytään luokittelemaan ja ryhmittelemään löydökset. Uusien
mutaatioiden kautta syntyvien koronavarianttien liikkeitä voidaan siten
paremmin seurata ja tarvittaessa kohdentaa epidemian hallintaan liittyviä
toimia ajoissa. Siitä, miten ja missä määrin laajaa datapohjaa aiotaan jatkossa
hyödyntää, päättää THL, joka vastaa kansallisen testausstrategian luomisesta.
Pandemian myötä yhteistyö erikoisalojen laboratorioiden välillä on tiivistynyt. Esimerkiksi osa genetiikan käytössä olleista sekvensointilaitteista alkaa palvella jatkossa myös koronadiagnostiikkaa. Myös genetiikan osaaminen ja kokemus sekvensoinnista on äärimmäisen tärkeä osa yhteistyötä. Paloniemen mukaan kaikki mahdollinen osaaminen on syytä hyödyntää kilpajuoksussa virusta vastaan.
– Sekvensointiprojektissa teemme yhteistyötä genetiikan
laboratoriomme lisäksi myös THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Yhdistämällä
voimamme pystymme vastaamaan mahdollisimman nopeasti uusiin
koronadiagnostiikkaan liittyviin haasteisiin ja siten omalta osaltamme vaikuttamaan
epidemian hyvään hallintaan.
Koronatilanne on jälleen valtakunnallisesti kiihtynyt. Kasvavat pyyntömäärät heijastuvat myös vasteaikoihin koronanäytteenotosta tulokseen. Tällä hetkellä Fimlabissa tutkitaan keskimäärin lähes 3000 näytettä päivässä. Määrät ovat kasvussa ja päivittäinen vaihtelu on suurta: arkipäivisin pyyntöjä saatetaan tehdä nelinkertaisesti viikonloppuun nähden.
Fimlabin
toiminta-alueista Keski-Suomi, Kanta-Häme ja osa Päijät-Hämeestä ovat
koronatilanteen leviämisvaiheessa ja Pirkanmaa sekä Pohjanmaa
kiihtymisvaiheessa. Seuraamme tilanteen kehittymistä tarkasti ja olemme varautuneet
näytemäärien kasvuun.
– Tehostamme jatkuvasti toimintaamme niin, että pystymme käsittelemään suurempia näytemääriä. Parhaillaan olemme automatisoimassa pitkälti käsityönä tehtävää näytteiden esikäsittelyä. Hyödyntämällä automaatiota entistä laajemmin analyysia voidaan nopeuttaa, mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari sanoo.
Tuotantovarmuuden
takaamiseksi Fimlab hyödyntää tarvittaessa myös tutkimusten alihankintaa
yhteistyölaboratorioista.
Viruksen
osoitustutkimusten rinnalla Fimlab kehittää parhaillaan yhdessä Tampereen
yliopiston kanssa menetelmiä vauhdilla leviävien varianttivirusten tunnistamiseksi.
Pyrkimyksenä on päästä aloittamaan sekvensointitutkimukset Fimlabissa jo helmikuussa.
Fimlabin
suuren tehon drive in -koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja
Urheilukeskuksessa muuttaa A-hallista E-halliin keskiviikkona 23. joulukuuta.
Muuton myötä A-halli palautuu alkuperäiseen tarkoitukseensa liikuntahalliksi
urheilijoiden käyttöön. Näytteenoton kapasiteettiin muutolla ei ole vaikutusta.
Aiemmin Tampereen
kaupungin kanssa neuvotellusta jatkoajasta huolimatta Fimlabin
koronanäytteenoton muuttoaikataulua Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa on
päätetty aikaistaa.
– Ymmärrämme hyvin liikuntatoimen
tarpeen tilankäytölle ja olemme myös arvioineet näytteenoton kuormitusta joulun
ja uudenvuoden aikaan. Tulimme siihen tulokseen, että ennen joulua on paras
ajankohta muutolle, kertoo Fimlabin Pirkanmaan aluejohtaja, ylilääkäri Anna-Maija Haapala.
Muutto ei aiheuta katkosta näytteenottotoimintaan
Näytteenottotoiminta
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen A-hallissa päättyy tiistaina 22.12. kello
19. Toiminta E-hallissa alkaa heti seuraavana aamuna kello 7.30.
– Sisäänajo E-halliin tapahtuu hallin pohjoispuolelta. Käytännössä se tarkoittaa, että näytteenottoon tultaessa on ajettava lenkki hallin toiselle puolelle. Vastaavasti ulosajo tapahtuu hallin eteläpuolelta. Uusi reitti vaatii autoilijoilta huolellisuutta liikenneturvallisuuden takaamiseksi, Haapala toteaa.
Uudet saapumisohjeet päivittyvät Fimlabin verkkosivuille ennen muuttoa. Näytteenoton kapasiteetti säilyy ennallaan. Enimmillään suuren tehon drive in -näytteenotossa on otettu lähes 1300 näytettä päivässä.
Koronanäytteenotto palvelee myös joulunpyhinä
Fimlabin koronanäytteenotto Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen E-hallissa sekä Hatanpäällä ja Taysissa palvelevat myös joulunpyhien ajan. Toimipisteet ovat pyhinä auki seuraavasti: 24.12. klo 8–16, 25.–27.12. klo 10–18 ja 1.–3.1.2021 klo 10–18. Uudenvuoden aattona 31.12. messukeskus palvelee klo 7.30–19.30 ja Tays klo 7.15–19.30.
Arkena ja viikonloppuisin toimipisteet palvelevat pääsääntöisesti seuraavasti: Messukeskus ma–su klo 7.30–19.30, Hatanpää ma–pe klo 8–19.30, la–su klo 9–17 ja Tays ma–su klo 7.15–19.30. Huomaathan, että koronanäytteenottoon tulo vaatii aina lähetteen ja ajanvarauksen.
Viime viikkoina Fimlabin koronatestausta haastanut laiterikko osassa tutkimuslinjastoa on saatu korjattua. Tutkimuskapasiteetin palautuminen ennalleen vähentää tarvetta alihankinnalle ja lyhentää tutkimustulosten vasteaikoja.
– Pari
viime viikkoa ovat olleet ennätyksellisen tiiviitä. Valtakunnallisesti
kiihtynyt koronatilanne yhdistettynä laiterikkoon aiheutti jonkin verran
vasteaikojen venymistä. Tilanteen pitäisi nyt huomattavasti helpottaa, kertoo
mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Tutkimuslinjastoa
jo kesällä täydentämään tilatun laitteen asennus on myös parhaillaan käynnissä.
Laitelisäyksen myötä tuotantovarmuus kasvaa entisestään.
– Kuluva
viikko on tutkimuspyyntöjen valossa hieman kahta edeltävää viikkoa
rauhallisempi. Tulevista päivistä ja viikoista ei toki voi vielä tietää,
Seiskari toteaa.
Tuotantovarmuuden takaamiseksi Fimlab hyödyntää jatkossakin tarvittaessa tutkimusten alihankintaa yhteistyölaboratorioista. Olemassa olevien alihankintakanavien ohelle rakennetaan parhaillaan logistisia ja tietoyhteyksiä myös HUSin tutkimuskapasiteetin hyödyntämiseksi.
Laboratoriopalveluille laajaa kysyntää
Tavanomainen
laboratoriopalveluiden kysyntä jatkuu kiivaana koronanäytteenoton ja
-tutkimusten ohella.
– Edelliset
pari viikkoa ovat olleet hyvin haastavia. Koronaepidemia on heijastunut myös
peruspalvelutuotantoomme, koska sairastumiset ja karanteenitoimet ovat
koskettaneet myös laboratoriohenkilöstöä. Koronatutkimusten vastausviiveet ovat
aiheuttaneet paljon kysymyksiä ja palautetta asiakkailtamme, kertoo
palvelujohtaja Anu Mustila.
Fimlabin
toiminta-alueista Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat koronatilanteen osalta leviämisvaiheessa
ja Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa kiihtymisvaiheessa. Tutkimuspyyntöjen
määrä on hieman tasoittunut kuluneen viikon aikana. Koronanäytteenottoon pääsee
nopeasti ja tulosten vasteaikoja saadaan nyt nopeutettua. Fimlabissa tutkitaan
nyt keskimäärin yli 3000 koronanäytettä päivässä. Kiivaimpina päivinä
tutkimusmäärät ovat olleet 4000 näytteen luokkaa.
Suomessa todetaan tällä hetkellä 400–500 positiivista koronatulosta päivittäin. Positiivisten tulosten osuus on kasvanut myös ikääntyneen väestön keskuudessa. Tämä voi ennakoida terveydenhuollon tehohoitokapasiteetin kuormittumista tulevina viikkoina.
Koronapandemia
on haastanut Fimlab Laboratorioiden asiakaspalvelua kehittymään
ennennäkemättömällä vauhdilla ja volyymilla. Samaan aikaan tavanomainen
palvelutuotanto ja toiminnan kehittämistyö ovat pyörineet katkeamatta.
Korona
ja siitä seuranneet tarpeet palvelutuotannon mukauttamiselle ovat olleet
kuluvana vuonna asiakaspalvelun leimallisimpia prioriteetteja Fimlabissa. Koronanäytteenotto
käynnistettiin laboratorion toimintana vauhdilla heti maaliskuussa. Toisen
aallon alkaessa kesän lopulla Fimlabissa kehitettiin drive in -konsepti helpottamaan
näytteenoton massatestaukselle aiheuttamaa pullonkaulaa. Toiminta Tampereen
Messu- ja Urheilukeskuksen drive-in-näytteenottopisteessä käynnistyi elokuun
lopussa. Suurtehotoiminnan näytteenottokapasiteetti on jopa yli 1000 näytettä päivässä.
– Koronasta
huolimatta myös tavanomainen palvelutuotantomme on pyörinyt katkeamatta. Olemme
palvelleet asiakkaitamme vuoden jokaisena päivänä ja samalla työskennelleet
ahkerasti toimintamme jatkuvan kehittymisen eteen, sanoo asiakaspalvelujohtaja Anu
Mustila.
Laajentuvaa ja kehittyvää palvelua
Vaasa
liittyi alkukeväästä osaksi Fimlabia. Nyt Fimlab palvelee jo yli sadassa
toimipisteessä viiden sairaanhoitopiirin alueella Suomessa: Pirkanmaalla,
Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla.
Palvelualueella asuu 1,3 miljoonaa suomalaista.
Vuoden aikana Fimlabin toimipisteitä on uudistettu muun muassa Tampereen Hervannassa, Valkeakoskella, Hattulassa, Joutsassa ja Hankasalmella sekä Jyväskylässä, jonne on kohonnut kokonaan uusi, alkuvuonna 2021 asiakkaille aukeava Sairaala Nova. Novan myötä Keski-Suomeen saadaan jo toinen Nopsa-pikapalvelupiste.
– Nopsa
on ollut menestystarina, josta pitävät niin asiakkaat kuin Fimlabin
työntekijätkin. Uusia Nopsa-pisteitä on avattu tasaiseen tahtiin, ja tällä
hetkellä Nopsassa voi asioida jo kuudessa eri toimipisteessä ympäri Suomea.
Esimerkiksi Kuninkaankulmassa Tampereella jo kolmasosa kaikista näytteenotoista
hoituu Nopsa-pikapalvelussa, Mustila kertoo.
Entistä
laajempaan käyttöön Nopsa-pikapalvelu saadaan ensi vuonna, kun Fimlabin uudet
näytteenottokeskukset avautuvat sekä Lahdessa että Vaasassa. Rakenteilla olevat
uudet näytteenottokeskukset noudattelevat Fimlabin modernia palvelukonseptia,
jossa tilojen toimivuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Modernin asiakaspalvelun laboratorio
Uusi
ajanvarausohjelma on otettu käyttöön koko Fimlabissa lukuun ottamatta
Pohjanmaata, jonka vuoro on ensi keväänä. Ajanvarausohjelman uudistusta
seuraava vaihe on itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto kaikissa Fimlabin
näytteenottolaboratorioissa.
– Vuoden
2020 asennusurakka päättyy Päijät-Hämeeseen ja jatkuu ensi vuonna Vaasassa
heti, kun uusi ajanvarausjärjestelmä saadaan alueella käyttöön, toteaa Mustila.
Ajanvarausjärjestelmän
uudistaminen ja itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto ovat olleet
ensimmäisiä askelia kohti laajempaa asiakaspalvelun kehitysprojektia.
Uudistusten myötä muun muassa asiakkaiden yksityisyyden suoja paranee ja
laboratoriotoiminta sujuvoituu entisestään.
Arki Fimlabin mikrobiologian laboratorioissa on ollut helmikuusta lähtien jatkuvaa kehitystyötä. Koronapandemian toisella aallolla virta ei vie niin voimakkaasti kuin ensimmäisellä, sillä nyt koronaviruksesta on paitsi kokemusta myös paljon tietoa.
Alkukeväästä puhjennut koronapandemia polkaisi vauhtiin nopeatempoisen, erityisesti mikrobiologian erikoisalaa haastaneen kehitysvaiheen. Uusia testausmenetelmiä alettiin pystyttää kiivaasti. Volyymia kasvatettiin nopeasti isommille laitteille, sillä tuotanto vaati kipeästi moninkertaistamista. Kevään mittaan tilanne koheni ja yhä suurempia näytemääriä saatiin tutkittua. Hiljalleen kansalliset rajoitustoimet alkoivat purra, ja kesään mennessä tilanne rauhoittui.
Rauhoittunut tilanne antoi laboratorion henkilökunnalle ansaitun hengähdystauon. Kääntöpuolena positiivisten näytteiden vähäisyys hidasti kehitystyötä.
– Toinen aalto nosti päätään alkusyksystä. Sitä mukaa, kun positiivisten näytteiden määrä kasvoi, myös tutkimus- ja kehitystyömme eteni. Parhaimmillaan olemme tutkineet yli 4000 näytettä päivässä, kertoo mikrobiologian erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio Seiskari.
Yhdistelmätestit sairaalapotilaille
Henkilöstöä koronadiagnostiikkaan on lisätty huomattavasti: näytteenottoon noin sata uutta työntekijää ja analytiikkaankin useita kymmeniä. Laitehankintoja koronatestaukseen on tehty hyvin etupainotteisesti. Odotusajat ovat kuitenkin valitettavan pitkiä. Kun laitteet saadaan asennettua, voi tarvikkeiden saatavuus muodostua ongelmaksi.
Syksyn aikana näytemäärät jälleen nousivat ajoittain hyvinkin nopeasti ja haastoivat testauskapasiteettia suuresti. Seiskarin mukaan kansallinen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava.
– Tartuntamäärät ovat kovassa kasvussa monella alueella. Tämä näkyy myös sekä tekemiemme covid-19-tutkimusten määrän nousuna että positiivisten tulosten osuuden kasvuna.
Uutena kehitysaskeleena Fimlab on ottamassa käyttöön yhdistelmätestit. Niiden avulla voidaan tutkia samalla analyysilla sekä korona että influenssa nopeasti yhdellä testillä. Yhdistelmätestit on tarkoitettu vaikeammin oireilevien sairaalapotilaiden hoitoon kattavamman diagnostiikan tueksi, erityisesti influenssakautta ajatellen. Pandemian hillitsemiseksi tehtävässä massatestauksessa sen sijaan riittää edelleen se, että näytteistä tutkitaan ainoastaan koronavirusta.
Testaus ei pysäytä pandemiaa
Kansainvälisellä mittapuulla Suomessa on meneillään toisen aallon kiihtyvä vaihe. Toisin kuin viime keväänä, viruksesta ja sen leviämiskyvystä on nyt hyvä käsitys. Tämä osaltaan auttaa koronan leviämisen hillitsemisessä.
Seiskari muistuttaa, että vaikka testaus lisää tietoa koronaviruksesta, se ei riitä pysäyttämään pandemiaa.
– Tähän tarvitsemme alueellisia rajoituksia. Nyt ei saa tulla taisteluväsymystä, vaan jokaisen on kannettava vastuu omalta osaltaan. Kuten aiemmat kokemuksemme ovat osoittaneet, nopeakin leviäminen voidaan saada kuriin.
Koronatilanne on kiihtynyt ympäri Suomea viime viikkojen aikana. Tämä näkyy myös näytteenottomäärissä. Fimlabin alueella tutkitaan tällä hetkellä noin 3200 covid-19-näytettä päivässä. Tutkimusmäärien ohella myös positiivisten tulosten osuus on kasvanut selvästi viimeisten kahden viikon aikana.
– Näytteitä tulee tällä hetkellä rajusti. Näytteiden suuren
määrän ohella painetta aiheuttaa yhden keskeisen laitteen rikkoutuminen
päätutkimuslinjastossamme. Varaosista ja tutkimustarvikkeista käydään globaalia
kilpailua ja niiden saatavuudessa on viiveitä, kertoo mikrobiologian
erikoisalajohtaja, ylilääkäri Tapio
Seiskari.
Haasteista huolimatta vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina
eikä näytteitä ole päässyt kasaantumaan. Rinnakkaisia laitteita on useita, ja laiterikon
aiheuttamaa tutkimuskapasiteetin tilapäistä pienentymistä on paikattu
lisäämällä alihankintayhteistyötä.
– Paitsi omaa tuotantoa myös alihankintakanavia kehitetään
koko ajan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää riskien
hallinnan kannalta, Seiskari toteaa.
Tutkimuskapasiteetti saamassa vahvistusta
Laiterikon korjaamiseksi tarvittava varaosa saataneen ensi
viikon aikana. Tämän lisäksi tutkimuskapasiteettiin on Seiskarin mukaan tulossa
lisävahvistusta, kun jo keväällä tilattu laitevahvistus saadaan käyttöön lähiviikkoina.
– Tutkimusjärjestelmäämme täydentävän laitteen asennus alkaa näillä näkymin ensi viikon aikana. Laite kootaan paikan päällä ja asennustyö vie useammalta henkilöltä pari viikkoa, eli puhutaan varsin suuresta laitteesta. Uuden laitteen myötä myös tarviketoimituksiin on odotettavissa helpotusta.
Ennätysmäärä näytteitä päivässä
Joulukuun ensimmäisenä päivänä pelkästään Tampereen Messu-
ja Urheilukeskuksen drive-in-näytteenottopisteessä otettiin yli 1000 näytettä.
– Messu- ja Urheilukeskuksen suurtehon
drive-in-näytteenottopisteessä koronanäytteitä otetaan aamusta iltaan kahdeksalla
ajolinjalla. Ruuhkasta huolimatta ajan koronanäytteenottoon saa viimeistään
seuraavalle päivälle, kertoo Pirkanmaan aluejohtaja, ylilääkäri Anna-Maija Haapala.
Fimlab vastaa koronatutkimuksista viiden sairaanhoitopiirin
alueella Suomessa: Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa,
Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Kaikki toimialueet ovat tällä hetkellä
koronaepidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa. Ruuhkaisuudesta huolimatta
vasteajat ovat pysyneet kohtuullisina ja tilanne vakaana.
Käytäthän kasvomaskia tullessasi näytteenottoon ja asioidessasi laboratorioissamme.
Koronaviruksen
testauskapasiteettia on kasvatettu Fimlabissa koko kevään ajan. Valmius
lisääntyvien näytemäärien tutkimiseen on erittäin hyvä.
Koronapandemia levisi Eurooppaan ja Suomeen hyvin nopeasti. Diagnostiikkaa jouduttiin pystyttämään kiireellä, ja toiminnan kehittämistä leimasi jatkuva reagointi muuttuviin tilanteisiin. Fimlabilla koronatestauksesta vastaavan, mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskarin mukaan tilanne on nyt tasaantunut.
– Ensimmäiseen
aaltoon emme olleet juuri osanneet varautua. Toisen aallon aikana tilanne tulee
olemaan täysin erilainen. Siihen olemme nyt testauskapasiteetin ja diagnostiikan
puolesta hyvin valmistautuneita.
Fimlab
vastaa koronavirustestauksesta viiden sairaanhoitopiirin alueella Pirkanmaalla,
Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Varsinainen diagnostiikka
tapahtuu pääosin Fimlabin keskuslaboratoriossa Tampereella.
Poikkeuksellista diagnostiikkaa
Ensimmäiset
koronavirustutkimukset tehtiin Fimlabissa helmikuun lopussa. Tällöin ei
markkinoilla ollut vielä kaupallisia testejä tarjolla, vaan testit piti rakentaa
itse paikan päällä laboratoriossa. Testausmäärät olivat aluksi hyvin pieniä, noin
kymmenkunta testiä päivässä. Vain epidemia-alueiksi luokitelluilta alueilta
Suomeen palanneet oireiset henkilöt testattiin.
Epidemia-alueen
nopea laajentuminen kasvatti näytemääriä huomattavasti. Samaan aikaan
markkinoille saatiin useita erilaisia kaupallisia menetelmiä, joita Fimlabissakin
on hyödynnetty. Maaliskuun lopussa tutkittiin jo noin 250 näytettä päivässä.
Huhtikuun loppuun mennessä näytemäärä tuplaantui. Tilanne on pysynyt siitä asti
ennallaan, ja edelleen Fimlabissa tutkitaan noin 500 koronanäytettä päivässä.
–
Pandemia on Suomessa nyt aika lailla pysähtynyt ja tilanne on hyvällä mallilla.
Suomi on tosi hyvin onnistunut tavoitteessaan hillitä viruksen leviämistä,
Seiskari toteaa.
Kova kuorma näytteenotolle
Nyt,
kun yhteiskunnan rajoituksia on alettu purkaa, näytemäärät tulevat kasvamaan. Tähän
on Fimlabissa varauduttu. Uudet laitehankinnat, joilla testausta saadaan
automatisoitua ja tehostettua huomattavasti, saataneen käyttöön kesäkuun
alussa. Lisäksi Fimlab on aloittanut vasta-ainetestauksen tukemaan infektioiden
toteamista. Myös näytteenottovälineiden saatavuus on jatkuvasti parantunut.
– Testauskriteerit
ovat nyt matalalla ja hyvin lieväoireistenkin tulisi päästä testeihin.
Viimeistään syksyllä leviävät kausiflunssat tulevat varmasti kasvattamaan
näytemääriä entisestään. Vaikka kapasiteettia moninkertaistuvalle
tutkimusmäärälle laboratorioissa nyt onkin, saattaa koronanäytteenottoon pääsy
muodostua pullonkaulaksi joillakin alueilla, huomauttaa Seiskari.
Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.
Kuluva
kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin.
Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt
pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa
Tampereella.
– Koronapandemia
on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme
vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia
tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa
kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia
on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin
toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45
hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri
laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä
elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa
molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin
ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen
mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt
erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi
vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi
edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi
sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa
erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle
Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin
laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito
kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia
on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia
ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia.
Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian
laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen
vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä,
että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle
mahdu.
– On kuitenkin
tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän
ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun
lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi
koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu
toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
–
Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on
tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen
kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana,
Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja
sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen
edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen,
että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin,
joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä
mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.
Kevään
ajan jatkunut poikkeustila vaikuttaa edelleen Fimlabin näytteenottopalveluihin.
Terveydenhuollon sulkujen asteittainen purkaminen kasvattaa
laboratoriotutkimusten määrää.
Kiireettömän hoidon määrää on alettu terveydenhuollossa lisätä toukokuun aikana. Valmiustilan purku tulee näkymään myös laboratorioissa lisääntyvinä tutkimusmäärinä. Toisaalta väestössä on myös poikkeustilan aikana kasvanutta painetta käydä muun muassa määräajoin toistuvissa seurantakokeissa, joita on saatettu poikkeusolojen vuoksi siirtää myöhemmäksi.
Suojainten
käytössä Fimlab noudattaa THL:n ja sairaanhoitopiirien linjauksia.
–
Tähän saakka hengityssuojainten käyttöä on jouduttu saatavuusongelmien vuoksi
rajaamaan siten, että niiden riittävyys on turvattu erityisen kriittisissä
tilanteissa. Nyt infektioyksiköt ovat ohjeistaneet suojainten käyttöä jo hieman
laajemmin, kun niiden saatavuus on parantunut. Seuraamme tilannetta ja otamme
kulloistenkin linjausten mukaisesti suu-nenäsuojuksia käyttöön myös
näytteenottopalveluissa, Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila kertoo.
Vuoronumeroasiointi keskeytetty ainakin syksyyn asti
Fimlabin
laboratorioissa asiointiin on kevään aikana tehty muutoksia, joilla on pyritty
vähentämään jonotustilanteita.
–
Vuoronumeroasiointi on pois käytöstä, ettei syntyisi jonotustilanteita.
Lähtökohtaisesti toimimme vain ajanvarauksella ja vain välttämättömät saattajat
saavat tulla mukaan. Ajanvarausasiointia on vielä lisäksi väljennetty, jottei
syntyisi pitkiä kohtaamisia aulassa. Näin toimitaan ainakin syksyyn asti,
toteaa Mustila.
Kiireelliset
päivystysasiakkaat palvellaan edelleen vuoronumerolla. Lisäksi
Nopsa-pikapalvelu palvelee ilman ajanvarausta Tampereella Kuninkaankulmassa,
Hatanpäällä ja Taysin poliklinikkalaboratoriossa sekä Jyväskylän
näytteenottokeskuksessa ja pian myös Kanta-Hämeen keskussairaalan
laboratoriossa Hämeenlinnassa.
– Haluamme
painottaa, ettei kontrollikäynneistä ole syytä luopua. Näytteenotto tiettyjen sairauksien
ja sairauksien hoidon seurannassa on välttämätöntä. Teemme kaikkemme, että
näytteenotto sujuu kaikissa tilanteissa mahdollisimman sujuvasti ja
mahdollisimman vähin ihmiskontaktein, Mustila sanoo.
Alla
listattuna tämän hetkisiä toimenpiteitämme, jotka tähtäävät turvalliseen
näytteenottotilanteeseen:
Toimipisteissämme ei
oteta koronanäytteitä.
Vuoronumeroasiointi on
keskeytetty ja asiakasmääriä on rajoitettu mm. ajanvarausaikoja
väljentämällä.
