Halu kehittyä innosti uudelle uralle – bioanalyytikosta projektiasiantuntijaksi
Emilia Komilla on nuoresta iästään huolimatta monipuolista osaamista ja kiinnostava urapolku Fimlabissa. Bioanalyytikkona uransa aloittanut Komi siirtyi täydennysopintojen jälkeen projektiasiantuntijaksi palvelutuotantoon. Uudessa roolissaan hän voi hyödyntää laajaa ammattitaitoaan kokonaisvaltaisesti.
Alkujaan Längelmäeltä kotoisin olevan Emilia Komin tie johti Fimlabiin jo opiskeluaikana. Hän aloitti kesätyöntekijänä vuonna 2013 heti ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen ja työskenteli kaikki kesät Fimlabin palveluksessa. Valmistuttuaan bioanalyytikoksi vuonna 2015 Komi tuli vakituisesti töihin Tampereelle kemian laboratorioon.
Vaativa ja nopeatahtinen työ analytiikan ja laitteiden parissa motivoivat Komia. Työniloa toivat myös kesätyöajoilta tutut työkaverit.
– Vaikka viihdyin hyvin työssäni kemian laboratoriossa, halusin vähitellen saada vaativampia tehtäviä, koska kaikenlainen kehittäminen innostaa minua. Niinpä päätin hakea opiskelemaan YAMK-tutkintoa. Saatuani opiskelupaikan TAMKin dataosaamisen ja tekoälyn ylemmässä tutkinto-ohjelmassa aloitin opinnot työn ohessa, Komi kertoo.
Opiskelu onnistui jouhevasti työskentelyn ohessa, koska tarvittaessa oli mahdollista pitää opintovapaapäiviä. Opintojen loppusuoralla Komi siirtyi laboratoriosta palvelutuotannon tiimiin, jotta pääsi soveltamaan uusia oppeja heti käytännössä.
– Siirtyminen uuteen tiimiin ja tehtäviin sujui yllättävän helposti. Eniten totuttelua vaati siirtyminen kolmivuorotyöstä toimistotyöaikaan. Aluksi tuntui oudolta työskennellä vain viisi päivää peräkkäin, Komi naurahtaa.
Bioanalyytikon tausta auttaa projektityössä
Komin työpäivät palvelutuotannon tiimissä vaihtelevat suuresti. Projektiasiantuntijana hän pääsee käyttämään osaamistaan monipuolisesti muun muassa ajanvarausjärjestelmän pääkäyttäjän roolissa. Suolisto- ja kohdunkaulan syövän seulontapalveluihin Komi on suunnitellut seulontojen aikatauluja, kehittänyt prosesseja ja kouluttanut palvelun ostaneiden kuntien henkilöstöä.
– Ymmärrys bioanalytiikasta helpottaa nykyistä työtäni. Oman työkokemukseni ansiosta pystyn esimerkiksi suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutuksia Fimlabin henkilöstölle sekä asiakkaillemme.
Tänä vuonna Komilla on myös ollut tärkeä rooli projektipäällikkönä Forssan ja Janakkalan laboratoriopalveluiden siirtymisessä Fimlabille. Laboratoriotoimintojen yhtenäistäminen niin laitteiden kuin prosessien osalta on osa monivuotista OneFimlab-hanketta. Komin vastuulla on ollut koordinoida kokonaisuutta Kanta-Hämeessä.
Uusiin prosesseihin tutustuminen ja syvällinen paneutuminen motivoivat Komia. Yksi projektityön mukavista kohokohdista on ollut uuden aloitejärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä suunnittelutyö.
– Tutustuin aloiteprosessiin ja tilasin järjestelmätoimittajalta meille räätälöidyt muutostyöt. Tehtäväni oli huolehtia siitä, että saimme juuri meidän toimintaamme sopivan järjestelmän.
YAMK-tutkinto antoi eväät laboratoriotyön kehittämiseen
Fimlabin asiantuntijahoitaja Kirsi Soppa ja laboratoriohoitaja Tiina Hakala saivat viime syksynä päätökseen ylemmät ammattikorkeakouluopintonsa Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kliinisen asiantuntijan opintolinjalta valmistuneet Soppa ja Hakala ovat motivoituneita kehittämään laboratoriotyötä saamillaan opeilla.
Hakala oli ennen opintojaan työskennellyt Hämeenkyrössä asiakaspalvelussa useita vuosia. Halu päästä kehittämään itseään johti päätökseen hakea opiskelupaikkaa ja opintovapaata.
– Opiskelu oli innostava ponnahduslauta uuteen vaiheeseen. Nyt toivon, että pääsen jossain vaiheessa panostamaan laboratoriotyön kehittämiseen ja suunnitteluun, Hakala kertoo.
Hakala suoritti TAMKissa tuplaurakan: kliinisen asiantuntijan tutkinnon lisäksi hän hankki myös ammatillisen opettajan pätevyyden. Valmistumisensa jälkeen Hakala on siirtynyt Tampereelle kemian laboratorioon kolmivuorotyöhön.
Soppa on pitkän uransa aikana peruslaboratoriotyön ohella perehdyttänyt ja kouluttanut kollegoita sekä tehnyt laadunarviointia ja toiminut vastuuhoitajana yli kymmenen vuotta. YAMK-opintojen jälkeen työnkuva muuttui vastuuhoitajasta asiantuntijahoitajaksi.
– Opintojen myötä sain päivitettyä tiedonhankintataitoni 2020-luvulle. Sain laajemman perspektiivin siitä, kuinka laboratorio toimii eri erikoisaloilla, kuvailee hematologialla lähes 25 vuotta työskennellyt Soppa.
Laboratorioalan kokonaisymmärrys kasvoi
Opintojen aikana Soppa ja Hakala saivat etäisyyttä omaan työhönsä ja uusia kontakteja muihin kollegoihin. Uuden ammatillisen verkoston kasvattaminen avasi silmiä monille oivalluksille.
– Koulutuksen parhaimpia anteja olivat yhteiset opintojaksot muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Silloin pääsi verkostoitumaan Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa opiskelevien bioanalyytikkojen kanssa. Oli hyödyllistä kuulla, miten muualla tehdään asioita ja ratkaistaan ongelmia, Hakala mainitsee.
Opinnoissa sai myös näkymän kansainväliseen yhteistyöhön ja sen merkitykseen laboratorioalan kehittämisessä. Kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen ymmärrys laboratorioalasta kasvoi valtavasti.
– Laboratoriohoitajat tarvitsevat työssään sekä vankan teoriaosaamisen että käytännön taidot. Opiskellessa oli hienoa saada syventyä tieteellisiin artikkeleihin, joiden lukemiseen ei työn ohella olisi ollut aikaa, Soppa kertoo.
YAMK-opinnoissa oli mahdollista valita oman alan opintojaksojen lisäksi myös muita, itseä kiinnostavia kursseja. Soppa opiskeli muun muassa projektinhallintaa ja tietojohtamista, ja Hakala osallistui muun muassa HR-johtamisen ja talousperusteiden kursseille. Intensiivisen opiskelun jälkeenkään halu oppia uutta ei sammunut – molemmille naisille jäi kytemään palo opiskella vielä lisää.