5.2.2021
• Tiedote päivitetty: 22.2.2021
Fimlabin Tampereen keskuslaboratorioon pystytetään parhaillaan uutta sekvensointijärjestelmää, jolla voidaan skannata virusten perimää. Tähän asti positiiviset koronanäytteet on tarvittaessa lähetetty Helsinkiin THL:n tekemää muunnosten sekvenssianalyysia varten.
Mikrobiologian molekyylilaboratorion menetelmistä vastaava sairaalamikrobiologi Bruno Luukinen on ollut pandemian alusta asti käynnistämässä koronadiagnostiikkaa Fimlabilla.
– Sain erikoistumisopinnot valmiiksi juuri sopivasti helmikuussa 2020, kun virus alkoi toden teolla levitä maaliskuussa. Hyppäsin liikkuvaan junaan, kun aloitimme koronadiagnostiikan pystyttämisen. Muutosten vauhti ei ole sen koommin laantunut, ja nyt olemme taas uuden, mielenkiintoisen vaiheen edessä, Luukinen kuvailee.
Molekyylilaboratorion lääketieteellisestä puolesta vastaa kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Minna Paloniemi, joka liittyi mukaan tiimiin syksyllä palattuaan post-doc-tutkimustyöstä Cambridgesta, Englannista.
Sekvensointi avaa perimän
Vuoden aikana tutkimusmäärät Fimlabin laboratoriossa ovat nousseet räjähdysmäisesti.
– Pandemian alkumetreillä pohdimme tosissamme, voisimmeko nostaa päivittäisiä näytteenottomääriä lähemmäs 40:tä. Tällä hetkellä teemme parhaimmillaan noin 4 000 PCR-testiä päivässä, mikä vastaa yhden keskimääräisen influenssakauden koko näytemäärää, Luukinen havainnollistaa.
PCR-testissä tutkitaan vain yhtä tai muutamaa ennalta määritettyä sekvenssipätkää kerrallaan, minkä vuoksi menetelmä sopii hyvin viruksen tunnistamiseen, mutta huonosti mutaatioiden seurantaan alati kehittyvässä pandemiassa. Sekvensointimenetelmien avulla taas voidaan analysoida viruksen koko perimää jopa yksittäisen nukleotidin tasolla. Mutaatioita seuraamalla voidaan tarkimmillaan selvittää yksittäisten tartuntaketjujen kulkua.
Sekvensoinnin käyttöönotto aloitetaan Tampereella helmikuun aikana koronavarianttien määrittämisellä. Osaamisen kartuttua on tarkoitus jatkaa nopeasti uuden sukupolven kokogenomisekvensointimenetelmiin.
– Pandemiatilanteessa on toki tarkoituksenmukaisempaa pysytellä epidemiologisen tilannekuvan rakentamisen tasolla, sillä yhden sekvenssinäyte-erän analysointi on hidasta ja vie kaikkine vaiheineen useamman päivän, toteaa Paloniemi.
Yhteistyöllä virusta vastaan
Sekvenssitestauksessa kertyy valtavat määrät tietoa. Testauksen myötä rakennetaan sekä kansallista että kansainvälistä tietokantaa, joiden avulla pystytään luokittelemaan ja ryhmittelemään löydökset. Uusien mutaatioiden kautta syntyvien koronavarianttien liikkeitä voidaan siten paremmin seurata ja tarvittaessa kohdentaa epidemian hallintaan liittyviä toimia ajoissa. Siitä, miten ja missä määrin laajaa datapohjaa aiotaan jatkossa hyödyntää, päättää THL, joka vastaa kansallisen testausstrategian luomisesta.
Pandemian myötä yhteistyö erikoisalojen laboratorioiden välillä on tiivistynyt. Esimerkiksi osa genetiikan käytössä olleista sekvensointilaitteista alkaa palvella jatkossa myös koronadiagnostiikkaa. Myös genetiikan osaaminen ja kokemus sekvensoinnista on äärimmäisen tärkeä osa yhteistyötä. Paloniemen mukaan kaikki mahdollinen osaaminen on syytä hyödyntää kilpajuoksussa virusta vastaan.
– Sekvensointiprojektissa teemme yhteistyötä genetiikan laboratoriomme lisäksi myös THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Yhdistämällä voimamme pystymme vastaamaan mahdollisimman nopeasti uusiin koronadiagnostiikkaan liittyviin haasteisiin ja siten omalta osaltamme vaikuttamaan epidemian hyvään hallintaan.