Mikrobiologian erikoisalajohtaja Tapio Seiskari on työskennellyt kuluneen kevään ajan koronadiagnostiikan keskiössä. Poikkeuksellinen aika on vahvistanut osaamista ja lisännyt erikoisalarajat ylittävää yhteistyötä.
Kuluva kevät on ollut poikkeuksellinen laboratoriomaailman pitkän linjan ammattilaisellekin. Mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Tapio Seiskari on tehnyt pitkää päivää yhdessä kollegojensa kanssa mikrobiologian laboratoriossa Tampereella.
– Koronapandemia on meille monelle henkilökohtaisen osaamisen kasvun aikakausi. Olemme vimmatusti perehtyneet uuteen tekemiseen ja paiskineet töitä huomattavia tuntimääriä. Tämä on ollut hyvin työlästä, mutta samalla antoisaa aikaa kehittymisen ja eteenpäin menemisen näkökulmasta, luonnehtii Seiskari.
Mikrobiologia on immunologisten ja infektiosairauksien diagnostiikan erikoisala. Isoin toiminta tapahtuu Tampereella, jossa toiminnasta vastaa 11 asiantuntijaa ja 45 hoitohenkilökunnan jäsentä. Erikoisala jakautuu Tampereella viiteen eri laboratorioon: immunologian, molekyylibiologian, bakteriologian sekä elatusaine- ja reagenssilaboratorioon. Koronadiagnostiikasta vastaa molekyylibiologian laboratorio.
Erinomainen näköalapaikka
Seiskarin ura Fimlabilla alkoi vuonna 2008 silloisessa Laboratoriokeskuksessa kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuvana lääkärinä. Erikoistumisen jälkeen mies on edennyt erikoislääkäristä ensin apulaisylilääkäriksi ja logistiikkapalvelun lääketieteelliseksi vastuuhenkilöksi, sitten ylilääkäriksi ja keväällä 2019 mikrobiologian erikoisalajohtajaksi edeltäjänsä jäätyä eläkkeelle.
– Voi sanoa, että olen tehnyt mikrobiologian urani samassa rakennuksessa erikoistumisen alusta lähtien.
Alalle Seiskarin toi mielenkiinto mikrobeja ja infektiosairauksia kohtaan.
– Näin laboratorion paikkana, jonka kautta kaikkien infektiotauteja sairastavien hoito kulkee. Pidän tätä erinomaisena näköalapaikkana kenttään.
Mikrobiologia on ala, joka kehittyy jatkuvasti. Aina tulee paitsi entistä parempia, nopeampia ja herkempiä menetelmiä, myös uusia mikrobeja ja niiden ominaisuuksia. Esimerkiksi muuttuva mikrobilääkeresistenssi haastaa mikrobiologian laboratoriota. Erikoisalajohtajana Seiskarilla on sekä operatiivinen että tuotannollis-taloudellinen vastuu mikrobiologian erikoisalan toiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että varsinaista analytiikkaa ja tutkimustyötä ei juuri Seiskarin työpöydälle mahdu.
– On kuitenkin tärkeää toisinaan päästä tekemään myös käytännön tutkimustyötä. Se on meidän ydintekemistämme, josta en halua vieraantua.
Vaikuttavaa diagnostiikkaa
Helmikuun lopulla alkaneet koronatestaukset pistivät erityisesti mikrobiologian tiimin aluksi koville. Nyt testauskapasiteettia on jatkuvasti kasvatettu ja työnjako saatu toimivaksi. Kenenkään ei yksinään tarvitse venyä urotekoihin.
– Välillä ratkoin diagnostisia ongelmia unissanikin, mutta nyt tilanne on tasoittunut. Yhteistyö erikoisalarajojen yli on toiminut hienosti ja jokainen kantaa vastuunsa. On ollut ilo seurata, kuinka hyvin porukka on tässä mukana, Seiskari kiittelee.
Erikoisalajohtaja sanoo seuranneensa ylpeänä mikrobiologian toimintaa ennenkokemattoman haasteen edessä. Ison organisaation leveisiin hartioihin on ollut hyvä nojata.
– Näen, että meillä on yrityksenä erittäin hyvä valmius reagoida erilaisiin muutoksiin, joita yhteiskunnassa ja tautitilanteissa voi tulla vastaan. Meillä on hyvä mahdollisuus tehdä vaikuttavaa ja tehokasta diagnostiikkaa isolla toimialueella.