Laboratoriohoitaja Arja Suopelto on uranuurtaja automaation kehittämisessä
16.5.2023
Tampereella kemian laboratoriosta alkuvuonna eläköitynyt laboratoriohoitaja Arja Suopelto on tehnyt harvinaislaatuisen uran ja ollut aitiopaikalla mukana kehittämässä muun muassa alan automaatiota. Esihenkilötyön ja lukuisten kehitysprojektien lisäksi hän on aina nauttinut myös potilaiden kohtaamisesta ja näytteenotosta.
Arja Suopellon aloittaessa työt Tampereen keskussairaalan keskuslaboratorion kliinisen kemian ja hematologian yksikössä vuonna 1979 automaatio oli vasta alkutekijöissään ja mikroskooppi oli yksi tärkeimmistä työvälineistä.
– Työurani on ollut mielenkiintoinen heti ensipipetoinnista lähtien. Olen saanut olla mukana kehittämässä käsityövaltaista työtä kohti isoa automaatiota. Teimme uraauurtavaa työtä esimerkiksi 1980-luvun puolivälissä kehittämällä Suomen ensimmäistä ATK-ohjelmistoa, jossa näytteiden mikroskopoinnista saadut tulokset siirrettiin tietokonepäätteelle, Suopelto muistelee.
Ohjelmiston kehittäminen yhdessä ATK-osaston kanssa oli peruslaboratoriotyön ohessa vaikeaa, mutta ainutlaatuisuudessaan erittäin motivoivaa. Kaikki ratkaisut oli mietittävä alusta alkaen, koska ei ollut olemassa mitään valmista pohjaa. Lopulta oli käänteentekevää siirtyä käyttämään tietojärjestelmiä sen sijaan, että potilaiden nimet ja tulokset kirjoitettiin käsin mustiin vihkoihin. Kollegoita tuli Kuopiosta asti katsomaan ja oppimaan, miten Tampereella tehdään.
Käsissä koko sairaalamaailman kirjo
Suopellon mielestä yksi työn antoisimmista asioista on potilaiden kohtaaminen. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat olleet tarpeen eri-ikäisten ja eri sairauksista kärsivien potilaiden kanssa.
– Olen aina pitänyt näytteenotosta ja sisäistänyt sen olevan yksi tärkeimmistä tehtävistäni, vaikka olen toiminut urani aikana myös esihenkilönä ja erilaisissa kehityshankkeissa. Näytteenotto on arvokas kohtaaminen, josta saa paljon myös itselleen.
Laboratoriotyössä saa kohdata harvinaislaatuisella tavalla koko sairaalamaailman kirjon. Mikään muu terveydenhuollon ammattiryhmä ei pääse näkemään kokonaisuutta samalla tavalla.
– Laboratoriohoitajana olen päässyt kohtaamaan potilaita mitä erilaisimmissa tilanteissa – muun muassa synnytyshuoneessa, dialyysissa tai leikkaussalissa. Siinä täytyy muuttua moneksi ja osata kohdata ihminen vaikeallakin hetkellä. Moni potilas on luullut minun olevan osa hoitotiimiä ja saattanut kertoa minulle enemmän elämästään. Jotkut kohtaamiset ovat olleet todella mieleenpainuvia.
Rohkeasti kohti uusia tehtäviä
Laboratorioalan sisältö ja merkitys potilaan hoitokokonaisuudessa tulee tänä päivänä paljon paremmin esille kuin Suopellon uran alkuaikoina.
– Minua on aina kiinnostanut myös lääketieteellinen puoli ja se, mihin laboratoriotutkimukset liittyvät. Hienointa on ollut nähdä, kuinka suuri laboratoriovastausten vaikutus on potilaiden hoidossa. Vasta iän myötä olen oppinut ymmärtämään, kuinka valtavan merkityksellistä työtä olen saanut tehdä.
Opinhaluinen ja uudesta innostuva Suopelto on saanut laboratoriossa luoda omanlaisensa uran ja valita monesta osa-alueesta itselleen sopivimmat. Kokemusta on kertynyt kliinisen kemian ja hematologian lisäksi muun muassa eritelaboratoriosta ja verikeskuksesta.
– 1990-luvun alussa aloimme kehittää ja testata huumausainemäärityksiä. Tein tuolloin paljon yhteistyötä kemistin kanssa, kun pystytimme uusia analyyseja. Kaikki uudet tutkimukset syntyvät tarpeeseen, kuten tässäkin tapauksessa.
Suopellon työarki on ollut ajoittain hektistä, kun peruslaboratoriotyön ohessa on ollut hoidettavana esihenkilön hallinnolliset vastuut, opiskelijoiden ohjaus ja vaativat kehitysprojektit. Laboratorioissa on ollut tapana kierrättää hoitajia eri työpisteissä tutkimusyksikön sisällä, mikä on osaltaan lisännyt osaamista, mutta ollut myös vaativaa.
– Olen kasvanut koko ajan ammatissani ja saanut itselleni paljon. Työ on ollut niin kiinnostavaa ja imaissut minut täysin mukaansa, Suopelto naurahtaa.
Ihanat työkaverit, hyvä ja innostava työyhteisö ovat auttaneet pysymään työn imussa mukana koko pitkän uran ajan.
Halu kehittyä innosti uudelle uralle – bioanalyytikosta projektiasiantuntijaksi
10.1.2023
Emilia Komilla on nuoresta iästään huolimatta monipuolista osaamista ja kiinnostava urapolku Fimlabissa. Bioanalyytikkona uransa aloittanut Komi siirtyi täydennysopintojen jälkeen projektiasiantuntijaksi palvelutuotantoon. Uudessa roolissaan hän voi hyödyntää laajaa ammattitaitoaan kokonaisvaltaisesti.
Alkujaan Längelmäeltä kotoisin olevan Emilia Komin tie johti Fimlabiin jo opiskeluaikana. Hän aloitti kesätyöntekijänä vuonna 2013 heti ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen ja työskenteli kaikki kesät Fimlabin palveluksessa. Valmistuttuaan bioanalyytikoksi vuonna 2015 Komi tuli vakituisesti töihin Tampereelle kemian laboratorioon.
Vaativa ja nopeatahtinen työ analytiikan ja laitteiden parissa motivoivat Komia. Työniloa toivat myös kesätyöajoilta tutut työkaverit.
– Vaikka viihdyin hyvin työssäni kemian laboratoriossa, halusin vähitellen saada vaativampia tehtäviä, koska kaikenlainen kehittäminen innostaa minua. Niinpä päätin hakea opiskelemaan YAMK-tutkintoa. Saatuani opiskelupaikan TAMKin dataosaamisen ja tekoälyn ylemmässä tutkinto-ohjelmassa aloitin opinnot työn ohessa, Komi kertoo.
Opiskelu onnistui jouhevasti työskentelyn ohessa, koska tarvittaessa oli mahdollista pitää opintovapaapäiviä. Opintojen loppusuoralla Komi siirtyi laboratoriosta palvelutuotannon tiimiin, jotta pääsi soveltamaan uusia oppeja heti käytännössä.
– Siirtyminen uuteen tiimiin ja tehtäviin sujui yllättävän helposti. Eniten totuttelua vaati siirtyminen kolmivuorotyöstä toimistotyöaikaan. Aluksi tuntui oudolta työskennellä vain viisi päivää peräkkäin, Komi naurahtaa.
Bioanalyytikon tausta auttaa projektityössä
Komin työpäivät palvelutuotannon tiimissä vaihtelevat suuresti. Projektiasiantuntijana hän pääsee käyttämään osaamistaan monipuolisesti muun muassa ajanvarausjärjestelmän pääkäyttäjän roolissa. Suolisto- ja kohdunkaulan syövän seulontapalveluihin Komi on suunnitellut seulontojen aikatauluja, kehittänyt prosesseja ja kouluttanut palvelun ostaneiden kuntien henkilöstöä.
– Ymmärrys bioanalytiikasta helpottaa nykyistä työtäni. Oman työkokemukseni ansiosta pystyn esimerkiksi suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutuksia Fimlabin henkilöstölle sekä asiakkaillemme.
Tänä vuonna Komilla on myös ollut tärkeä rooli projektipäällikkönä Forssan ja Janakkalan laboratoriopalveluiden siirtymisessä Fimlabille. Laboratoriotoimintojen yhtenäistäminen niin laitteiden kuin prosessien osalta on osa monivuotista OneFimlab-hanketta. Komin vastuulla on ollut koordinoida kokonaisuutta Kanta-Hämeessä.
Uusiin prosesseihin tutustuminen ja syvällinen paneutuminen motivoivat Komia. Yksi projektityön mukavista kohokohdista on ollut uuden aloitejärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä suunnittelutyö.
– Tutustuin aloiteprosessiin ja tilasin järjestelmätoimittajalta meille räätälöidyt muutostyöt. Tehtäväni oli huolehtia siitä, että saimme juuri meidän toimintaamme sopivan järjestelmän.
Bioanalyytikosta järjestelmäasiantuntijaksi
23.8.2022
• Tiedote päivitetty: 16.8.2022
Anne Toivasella oli jo pitkään ollut palo päästä työskentelemään IT-järjestelmien parissa. Viime keväänä harras toive toteutui, kun Toivanen aloitti Fimlabin järjestelmäasiantuntijana.
Anne Toivasen kymmenenvuotisen uran varrelle on mahtunut monta erilaista roolia. Valmistuttuaan bioanalyytikoksi vuonna 2012 hän työskenteli useamman vuoden koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ensin Ylivieskassa ja Kokkolassa, sekä lopulta Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä Toivanen eteni apulaisosastonhoitajaksi.
– Jo apulaisosastonhoitajana työskennellessäni tiesin, että haluan tulevaisuudessa haastaa itseäni lisää. Kun Päijät-Häme liittyi Fimlabiin vuonna 2018, päätin hakea palvelupäälliköksi. Tulin valituksi ja viihdyin työssä, mutta samalla sisimmässäni paloi kiinnostus it-järjestelmiä kohtaan, Toivanen kertoo.
Tänä vuonna Toivanen teki jotain, mistä ei olisi vielä kymmenen vuotta sitten osannut edes haaveilla: hän päätti hakea Fimlabin järjestelmäasiantuntijaksi. Haastatteluiden jälkeen Toivanen tuli valituksi, ja työt Fimlabin tietohallinnossa käynnistyivät helmikuussa 2022.
– Rehellisesti sanottuna en olisi tällaista urapolkua itselleni ennustanut kaikkine työrooleineen. Olen todella ylpeä jokaisesta saavutuksestani ja toivon, että pääsen jatkossakin kokeilemaan kaikkea uutta!
Aiemmasta kokemuksesta on hyötyä
Kun Toivanen haki järjestelmäasiantuntijan tehtävään, hän sai silloiselta esihenkilöltään täyden tuen päätökselleen. Vaikka Toivanen olikin jo Fimlabin työntekijä, hän kävi läpi saman hakuprosessin haastatteluineen kuin muutkin hakijat.
– On aivan mahtavaa, että osaamiseni koettiin tärkeäksi ja minulle annettiin mahdollisuus päästä oppimaan ja haastamaan itseäni lisää.
Sekä bioanalyytikon että palvelupäällikön työt ovat kehittäneet Toivasta tulevaa varten kuin huomaamatta. Kokonaisuuksien hallinta, paineensietokyky, vuorovaikutustaidot ja substanssiosaaminen laboratoriotyöstä osoittautuivat heti alusta alkaen tärkeiksi ominaisuuksiksi uudessa työssä.
– Potilastietojärjestelmät ovat tulleet minulle tutuiksi urani varrella, joten minulla on jonkin verran teknistä osaamista jo valmiiksi. Kuitenkin uudessa roolissani on paljon uuden opettelua, ja se vaatii määrätietoista ja motivoitunutta asennetta, Toivanen sanoo.
Kehitystä koko Fimlabin hyödyksi
Sen lisäksi että Toivasella on asenne kohdillaan, hänelle on ehtinyt muodostua jo laaja yhteistyöverkosto, joka auttaa uudessa työssä. Järjestelmäasiantuntijana hän tarkastelee Fimlabia aivan uudessa valossa. Järjestelmien ja koko organisaation toiminnan kehittäminen ovat keskeinen osa tietohallinnon työntekijöiden arkea.
– On hienoa nähdä, miten saamme tiiminä luotua jotain sellaista, joka hyödyttää kaikkia fimlabilaisia, Toivanen iloitsee.
Toivanen on ollut erittäin tyytyväinen uuteen rooliinsa, ja muutos on tuntunut luontevalta jatkolta uralla. Lisäksi hän haluaa antaa suuren kiitoksen koko työyhteisölle, joka on tukenut häntä muutoksessa.
– Minut otettiin tietohallinnossa todella ihanasti vastaan. Uskon, että kun luottaa itsensä ja on avoin asenne, ihminen oppii mitä tahansa ja asiat ratkeavat juuri oikealla tavalla, Toivanen summaa.
Fimlab tekee tiivistä yhteistyötä TAMKin kanssa
11.8.2022
Fimlabilla on tärkeä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikkojen tarjoajana. Tiivis yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa sujuvoittaa harjoittelupaikkojen täyttämistä, mikä palvelee sekä opiskelijoita, oppilaitosta että Fimlabia.
TAMKista bioanalyytikoiksi joulukuussa 2021 valmistuneet laboratoriohoitajat Janna Setälä ja Anni-Liina Honkakunnas työllistyivät heti valmistumisensa jälkeen Fimlab Laboratorioille. Opiskeluaikana suoritettujen harjoittelujaksojen aikana talon tavat ja ihmiset olivat tulleet jo molemmille tutuiksi. Siirtymä opinnoista työelämään sujui harjoittelun ansiosta helposti.
Opintojen alussa opiskelijoilla ei välttämättä aina ole kovin selkeää käsitystä tulevasta työstä. Harjoittelujaksot ovat tärkeitä paitsi taitojen kartuttamisen kannalta myös työelämään orientoitumisen näkökulmasta. Harjoittelu antaa realistisen kuvan laboratorioalan arjesta ja käytännöistä.
– Pääsimme heti ensimmäisen opintovuoden syksynä esittelykierrokselle Fimlabin keskuslaboratorioon Tampereella. Tutustumiskäynnin aikana näimme konkreettisesti millaisia erilaisia laboratorioita ja työpisteitä Fimlabissa on. Se auttoi hahmottamaan, mikä erityisala voisi jatkossa kiinnostaa enemmän, kertoo nykyään Fimlabin verikeskuksessa työskentelevä Honkakunnas.
Harjoittelujaksot tuovat taitoja ja varmuutta
Ensimmäisen opintovuoden keväänä Honkakunnas ja Setälä suorittivat lyhyen näytteenottoharjoittelun ja kolmantena vuonna pidemmän, puolen vuoden mittaisen perusharjoittelun Fimlabissa. Silloin opiskelijat pääsivät tutustumaan yleisimpiin laboratorioihin kuten kemiaan, hematologiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja verikeskukseen.
Viimeisenä opintovuonna opiskelijat perehtyivät Fimlabissa kuuden viikon mittaisella syventävällä harjoittelujaksolla yhteen tai kahteen erityisalaan. Setälä pääsi toiveidensa mukaan harjoitteluun kolmeksi viikoksi kantasoluille ja kolmeksi viikoksi immunologiaan.
– Tutoroiva opettajamme alkoi koordinoida syksyn syventävää harjoittelujaksoa jo hyvissä ajoin alkuvuodesta. Keskustelimme ja sovimme luokan kesken, ketkä hakevat mihinkin paikkaan. Onneksi lähes kaikki pääsivät omaan ykkösvaihtoehtoonsa, iloitsee Fimlabin näytekäsittelyssä työskentelevä Setälä.
Harjoittelijoiden perehdytys sujui kiireenkin keskellä hyvin, ja asenne opiskelijoita kohtaan oli kautta linjan myönteinen ja kannustava. Kollegat rohkaisivat myös hakemaan töitä Fimlabilta heti valmistumisen jälkeen. Setälä oli ollut Fimlabilla kesätöissä jo edeltävänä kesänä, minkä ansiosta työpaikka järjestyi helposti näytekäsittelystä. Honkakunnas työllistyi myös nopeasti ja pääsi verikeskukseen töihin, kuten oli opintojen aikana haaveillutkin.
Monikulttuurinen tausta voi olla näytteenottajalle vahvuus
26.4.2022
34-vuotias Noor Alkhabbaz on kotoisin Irakista. Hän tuli Suomeen kuusi vuotta sitten pakolaisena ja päätyi opiskelemaan bioanalyytikoksi. Opintojensa ohella hän on työskennellyt Fimlabin näytteenotossa. Vaikka elämä koki totaalisen muutoksen, Alkhabbaz ei vaihtaisi päivääkään.
Noor Alkhabbaz ehti opiskella kemiaa Mosulin yliopistossa, Irakissa, kolmen vuoden ajan, kunnes Isis valloitti kaupungin, ja Alkhabbazin oli paettava kotimaastaan. Kemian opinnot jäivät kesken, ja edessä oli pitkä matka Suomeen. Myöhemmin kielikurssilla ollessaan hän kuuli bioanalyytikon koulutuksesta.
– Suomen kielen opettajani kannusti minua hakemaan opiskelemaan, vaikkei kielitaitoni ollut vielä paras mahdollinen. Yllätyksekseni pääsin opiskelemaan! Alkhabbaz kertoo.
Opintojen alettua Noor Alkhabbaz huomasi tulleensa raskaaksi. Perheessä oli jo yksi lapsi, joten arjen pyörittäminen kahden pienen lapsen kanssa oli toisinaan raskasta, etenkin kun opinnot piti suorittaa vielä osin vieraalla kielellä, suomeksi. Alkhabbazin aviomies kuitenkin auttoi lasten hoidossa ja opinnot etenivät suunnitellusti.
– Vaikka toisinaan on ollut raskasta, en vaihtaisi hetkeäkään!
Aiemmasta kokemuksesta on ollut hyötyä
Nyt Alkhabbazin opinnot ovat loppumetreillä, ja jäljellä on opinnäytetyön teko. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda arabiankieliset potilasohjeet virtsanäytteenottoon. Ohjeet tulevat tarpeeseen, sillä arabiaa äidinkielenään puhuvia on Suomessa yhä enemmän.
– Osa arabitaustaisista asiakkaista saattaa osata suomea, mutta terveysasioista on helpompi keskustella äidinkielellä. Esimerkiksi Oma Kanta voi olla vaikea käyttää, jos kielitaito ei ole kovin hyvä. Lisäksi moni huojentuu minut nähdessään, sillä kulttuurierot saattavat aiheuttaa joskus väärinkäsityksiä, Alkhabbaz kuvailee.
Alkhabbazilla oli Suomeen tullessaan jo kokemusta lääkäriaseman näytteenotossa työskentelystä. Aiemmasta työkokemuksesta ja opiskelutaustasta on ollut Suomessa hyötyä, vaikka niin opetusmetodit kuin työskentelykulttuuri ovatkin kovin erilaisia.
– Irakissa minut laitetiin opiskelijana pistämään heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen, mutta täällä niin ei toimita. Opinnoissa kaikki piti osata ulkoa, Suomessa taas arvostetaan enemmän kykyä soveltaa opittua tietoa. Eroista huolimatta olen viihtynyt Suomessa hyvin ja rakastan työtäni, Alkhabbaz sanoo.
Fimlabissa vallitsee arvostava yrityskulttuuri
Fimlab tarjoaa työntekijöilleen Monikulttuurinen näytteenotto -valmennusta, joka tukee monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimista ja eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kohtaamista. Lisäksi tänä keväänä ensimmäisen kerran järjestettävän Haastava gynekologinen näytteenotto -koulutuksen toisena teemana on maahanmuuttajanaisen kohtaaminen.
Monikulttuurisen työympäristön toimivuuden kannalta tärkeimpiä ovat hyvä johtaminen ja hyvä yrityskulttuuri. Tärkeintä ei ole täydellinen kielitaito, tai monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset, vaan toimiva työkulttuuri, jossa jokaisen osaamista arvostetaan. Fimlabilla on pyritty takaamaan, että jokainen työntekijä otetaan vastaan tasavertaisesti ja yhteishenki on hyvä.
Toimiva työyhteisö syntyy yhteisten arvojen ja pelisääntöjen avulla. Alkhabbazin mukaan tunnelma työyhteisössä on ollut erinomainen.
– Työkaverini Fimlabilla ovat mahtavia. En olisi koskaan uskonut pääseväni mukaan näin hienoon ja avuliaaseen työyhteisöön, hän kehuu.
Bioanalyytikkokoulutus käynnistyy Savonian ja Fimlabin yhteistyönä
17.2.2022
• Tiedote päivitetty: 17.5.2022
Bioanalyytikoista on Suomessa huutava pula. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Fimlabin yhteistyössä toteuttama satelliittimuotoinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden myös työn ohella opiskeluun.
Savonia-ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa bioanalyytikon AMK-tutkinto niin sanottuna satelliittikoulutuksena. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Fimlabin kliinisten laboratorioiden kanssa Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Opinnot ovat päätoimista päiväopiskelua ja sisältävät läsnäolovelvoitteista opetusta, mutta teoriaopetus tapahtuu etäopetusteknologiaa hyödyntäen. Opintoihin liittyvät harjoittelut suoritetaan Fimlabin toimipisteissä.
Elokuussa 2022 alkava koulutus on jatkoa aiemmalle kokeilulle. Pilottivaiheen bioanalyytikoista osa on jo valmistunut ja loputkin valmistuvat keväällä ja siirtyvät työelämään. Yksi jo valmistuneista on Anne Pönkä. Hän törmäsi koulutukseen sattumalta LAMKin sivuilla ja haki mukaan koulutukseen.
– Vaikka töissä käyvälle ja perheelliselle opintojen alku tuntuikin melko vaativalta, motivaatio pysyi hyvin yllä. Opinnot itsessään olivat todella mielenkiintoisia, ja aiemmasta tietojenkäsittelyn tradenomin koulutuksesta oli hyötyä etenkin etäjärjestelmien hallinnan ja tiedonhaun taitojen näkökulmasta, Pönkä kertoo.
Pönkä pääsi tutustumaan Fimlabiin harjoitteluiden myötä ja hän työllistyikin jo ennen valmistumista talvella 2021. Nyt Pönkä työskentelee Fimlabilla Kanta-Hämeen keskussairaalan diagnostiikassa. Siirtymä opinnoista työelämään kävi Pöngän mukaan sujuvasti.
– Ilman satelliittiopiskelumahdollisuutta en olisi nyt tässä. Asiat etenivät luontevasti, ja opiskelijan näkökulmasta oli mahtavaa, että oppilaitos teki yhteistyötä potentiaalisen tulevaisuuden työnantajan kanssa, Pönkä summaa.
Fimlab kannustaa myös omia työntekijöitä jatkokouluttautumaan
Fimlab tekee yhteistyötä Savonian kanssa, sillä Päijät-Hämeessä ei ole omaa bioanalytiikan koulutusohjelmaa. Tarve uusille osaajille on kasvanut, kun Fimlab on levittäytynyt laajemmalle alueelle. Savonia on toteuttanut eri tutkintoja satelliittitoteutuksella jo pidempään, ja heidän osaamisensa tukee Fimlabin tavoitteita.
– Haluamme olla mukana vaikuttamassa opiskelijoiden kehittymiseen ja siksi tarjoamme myös harjoittelupaikkoja sekä täydellä sydämellä tehtyä ammattitaitoista opiskelijaohjausta. Näin opiskelijat pääsevät tutustumaan meihin työnantajana, ja uusien kollegoiden rekrytoiminen helpottuu etenkin niillä alueilla, joissa bioanalyytikkokoulutusta ei ole, kertoo Fimlabin HR Partner ja oppilaitosyhteyshenkilö Jaana Piikkilä.
Piikkilä muistuttaa, että koulutukseen voivat hakeutua myös jo Fimlabin riveissä työskentelevät. Esimerkiksi näytteenotossa työskentelevä lähihoitaja tai sairaanhoitaja on hyvä esimerkki jatkokoulutukseen lähtijästä. Kouluttautuminen bioanalyytikoksi takaa tällaiselle työntekijälle laajemmat mahdollisuudet sijoittua eri työtehtäviin Fimlabin sisällä, mikä on hyvä ratkaisu niin työntekijän itsensä kuin työantajan kannalta.
Työn ja opintojen yhdistäminen ei ole välttämättä se helpoin ratkaisu, mutta tutkintoon kuuluvat lähiopetusviikot huomioidaan Fimlabin työvuorosuunnittelussa. Kuopiossa suoritettavia lähiopintoviikkoja on lukuvuodessa neljä, ja ne ovat Fimlabin työntekijöille palkallisia vapaita.
– Opiskelijoiden ja omien työntekijöiden ammatillinen kasvu on meille äärimmäisen tärkeää, joten helpotamme opiskelemaan lähtevien työntekijöiden arkea siinä missä voimme, Piikkilä vakuuttaa.
Tietoteknisistä taidoista hyötyä
Lokakuussa 2021 valmistunut Anne Pönkä on alanvaihtaja. Opintojen alussa hän työskenteli vielä vanhassa työssään myyntineuvottelijana, mutta siirtyi myöhemmin kesätöiden kautta Fimlabin työntekijäksi. Opintojen loppuvaiheessa työskentelyn ja opiskelun yhdistäminen helpottui.
– Oppiminen ei kuitenkaan lopu valmistumisen myötä. Olen itse päässyt laajentamaan osaamistani pikkuhiljaa ja tulevaisuudessa saan toivottavasti haastaa itseni aina uudelleen. Alalla on hirveästi mielenkiintoisia työllistymis- ja etenemismahdollisuuksia! Pönkä pohtii.
Muille koulutuksesta kiinnostuneille Pönkä haluaa muistuttaa, että etäopintoja helpottaa, jos omat tietotekniset taidot ovat valmiiksi hyvällä tasolla. Myöskään tukijoukkojen merkitystä ei tule väheksyä.
– Etenkin perheelliselle ja työn ohella opiskeleville on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat tarvittaessa. Tutkinto ei tule helpolla, mutta se on kaiken vaivan arvoinen, Pönkä päättää.
Elokuussa 2022 alkava koulutus lyhyesti:
- Opiskelu alkaa 29.8.2022. Koko koulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja
opiskeluaika on 3,5 vuotta. - Koulutusohjelma on pääsykokeeton.
- Sitovat ilmoittautumiset polkuopintoihin 23.5.–29.5.2022.
- Lahden ryhmään otetaan kahdeksan ja Hämeenlinnan ryhmään kuusi opiskelijaa.
Ilmoittautuminen koulutukseen on käynnissä 23.5.-29.5.2022 Savonia AMK:n avoimessa koulutuskalenterissa osoitteessa: https://www.savonia.fi/paivita-osaamistasi/avoin-amk-ja-avoin-yamk/koulutuskalenteri/. Hakusivu avataan 23.5.2022 klo 9 ja opiskelijat valitaan koulutukseen ilmoittautumisjärjestyksessä.
Työn imu vie eteenpäin – laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi
13.12.2021
Bioanalyytikko Solveig Nykvist aloitti vuoden 2021 alussa laboratoriotyönjohtajana Vaasassa. Eteneminen hoitajasta työnjohtajaksi on vaatinut paitsi sitkeyttä ja innostusta alaan, myös aimo annoksen rohkeutta.
Nykvist aloitti työuransa Vaasan keskussairaalan mikrobiologian laboratoriossa vuonna 2008. Muutaman vuoden jälkeen hän siirtyi asiakaspalvelun puolelle. Sitten syttyi kipinä jatko-opintoihin, ja Nykvist aloitti ylemmän AMK-tutkinnon opinnot ammattikorkeakoulu Noviassa. Opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja valmistuminen häämöttää lähitulevaisuudessa.
– Haluan kehittyä jatkuvasti, enkä pelkää haasteita. Kun kuulin viime talvena, että paikka on auki, tunsin olevani valmis yrittämään uudessa tehtävässä. Laitoin rohkeasti hakemuksen sisään, ja tässä ollaan nyt, Nykvist hymyilee.
Siirtyminen laboratoriohoitajasta työnjohtajaksi ei käy käden käänteessä. Pitkä työkokemus ja rohkeus ottaa vastaan haasteita ovat auttaneet uuden roolin omaksumisessa. Nykvist pitää ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, mistä on paljon apua sekä asiakaspalvelussa että esihenkilön työssä.
– Eniten opittavaa on ollut henkilöstöasioissa. Alkukankeuden jälkeen johtamiseen liittyvät tehtävät ovat alkaneet luonnistua paremmin. Olen saanut korvaamatonta apua Fimlabin HR-osastolta: heillä on erinomaisia työkaluja ja valmennuksia uusille esihenkilöille. Myös oma esihenkilöni ja kollegani ovat tukeneet minua, Nykvist kiittää.
Fimlabissa voimaa kollegoista
Vaasan keskussairaalan laboratoriot liittyivät Fimlabiin vuonna 2020. Se merkitsi Nykvistille ammatillisesti isoa muutosta positiiviseen suuntaan.
– Keskussairaalassa olimme oma erillinen, pieni ammattiryhmämme sairaanhoitajien ja lääkäreiden joukossa. Nyt kaikki kollegat ovat laboratorioalan ihmisiä, mikä on tuonut työhön uutta ulottuvuutta. Kaikilla on yhteinen ymmärrys asioista, joten apua voi saada helposti, Nykvist kehuu.
Laboratorioala on vaativaa, minkä vuoksi Nykvist voi lämpimästi suositella sitä nuorille tai alan vaihtoa harkitseville. Bioanalytiikkaa pitää osata laaja-alaisesti, ja on oltava ymmärrys, miksi mitäkin tehdään. Luotettavan tuloksen saamiseksi on osattava tehdä oikeaa preanalytiikkaa ja tulkittava kokeita oikein.
– Pidän laboratorioalasta sen monipuolisuuden vuoksi, sillä siinä saa tehdä töitä sekä ihmisten että laitteiden kanssa. Esimerkiksi diagnostiikka vaatii erityistä tarkkuutta ja sisältää paljon käsityötä. Asiakaspalvelussa saa puolestaan kohdata ihmisiä iloineen ja suruineen, Nykvist luonnehtii.
Tulevaisuuden tekijöitä Fimlabille
23.8.2021
Fimlabin oppilaitosyhteistyö tarkoittaa sekä harjoittelupaikkojen tarjoamista että koulutuksen kehittämistä. Tammikuussa 2022 alkaa Jyväskylässä jälleen bioanalyytikkokoulutus, jonka järjestämisessä Fimlab on ollut tiiviisti mukana.
Bioanalyytikon tutkinto-ohjelman järjestäminen useamman vuoden jälkeen Jyväskylässä pohjautuu vahvasti käytännön tarpeeseen – bioanalyytikkoja tarvitaan Suomessa lisää. Fimlabilla ollaan tyytyväisiä koulutuksen alkamisesta. Fimlabin HR Partner Jaana Piikkilä avaa koulutuksen käytännön toteutusta:
– Bioanalyytikon koulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Osa koulutuksesta toteutetaan lähiopetuksena Jyväskylässä sekä Tampereella ja osa ajan hengen mukaisesti virtuaalisesti.
Fimlab tarjoaa harjoittelupaikkoja erityisesti laboratorio- ja näytteenottopuolelle. Bioanalyytikon koulutus sisältää myös esimerkiksi kliinistä fysiologiaa, jonka harjoittelut tehdään yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa.
– Lähes kaikki opiskelijat tulevat kuitenkin Fimlabille harjoitteluun jossakin vaiheessa opintojaan, Piikkilä jatkaa.
Harjoittelupaikasta työpaikka
Harjoittelusta on luonteva siirtyä työhön samaan paikkaan. Fimlabilla on tästä vakuuttavaa numerodataa viime vuosilta. Vuonna 2020 Fimlabilla oli 126 harjoittelijaa, joista 86 on työllistynyt Fimlabille joko vakituiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai vaihtoehtoisesti kesä- tai keikkatöihin.
– Kun opiskelija on ollut meillä harjoittelussa, ja Fimlab on hänelle jo tuttu, myös töiden aloittaminen meillä on helpompaa, Piikkilä perustelee.
– Fimlabilla oman osaamisen syventämiseen tai laajentamiseen on monia mahdollisuuksia, omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Halusitpa erikoistua työssäsi pieneen osa-alueeseen tai saada paljon vaihtelua ja monipuolisuutta työhön, tai jos toive on elämäntilanteen mukaan vaihtaa maisemaa, isossa ja monipaikkaisessa organisaatiossa löytyy erilaisia vaihtoehtoja. Fimlab on erinomainen työpaikka bioanalyytikolle, summaa Piikkilä.
Jyväskylän bioanalyytikkokoulutus alkaa tammikuussa 2022. Haku koulutukseen tapahtuu syksyn yhteishaussa 1.-15.9.2021. Lue lisää >>